Arkkitehtuuri

Palatsinraitinsilta
-Finlaysonin ja Tampellan yhdistäjä

Vuonna 2012 ihmisten elämä helpottui. Kaksi merkittävää kaupunginosaa saivat yhteyden. Enää koskea ei tarvinnut ylittää Satakunnansillan kautta.

Palatsinraitinsilta rakennettiin Tammerkosken patojen peruskorjauksen yhteydessä. Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoi päätavoitteiden olleen mm. lisätä patoturvallisuutta. Liikkumisen helpottuminen ja kaupungin pyöräilyreittien selkeytyminen oli ehdottomasti meille citypyöräilijöille se mainion juttu!

Itse silta on tyyliltään eleetön, mutta sillan ympäristö on monivivahteinen. Sillan alkupäästä (Finlaysonin pääty) löytyy yksi Tampereen romanttisimmista puistoista: Nottbeckin puisto. Sen tunnusmerkkinä on Finlaysonin palatsi. Palatsi toimii nykyään ravintolana ja juhlapaikkana, mutta 1800-luvulla yksi Wilhelm Nottbeckin pojista rakennutti sen itselleen asunnoksi. Nottbeckien suku on ollut Tampereen tehtaiden tärkeimpiä omistajia ja Suomen talouselämän vaikuttajia. Wilhelm Nottbeckin kolme poikaa rakennuttivat Tampereelle kolme palatsia ja kaksi niistä löytyy Palatsinraitinsillan tuntumasta: Finlaysonin palatsi ja Näsilinna.

Sillan toinen pää on myös täynnä sekä historiallisia että arkkitehtuurillisia kohteita. Merkittävin ja ehkä myös monipuolisin museo Vapriikki löytyy täältä. Vapriikissa on esillä sekä vaihtuvia että vakituisia näyttelyitä. Vakituisista suosittelen ehdottomasti Suomen sisällissodasta interaktiivisesti kertovaa näyttelyä. Lapsille ja lapsenmielisille (kuten minulle) käymisenarvoinen näyttely on luonnontieteellinen museo Vapriikin sisällä. Siellä pääset kokemaan Suomen luontoa kaikin aistein.
Vapriikin takana oleva Tampellan alue on mielestäni hyvin erilaista Tamperetta noin arkkitehtuurin ja tunnelmankin suhteen. Se miten Tampellan rakennukset sopivat vanhaan Tampellan tehdasalueeseen tai vaikka komediateatterin jugend-tyyliseen olemukseen jakavat mielipiteitä. Muodosta sinäkin oma mielipiteesi!

Haaveilijat ja seikkailijat huomio! Varatkaa aikaa sillan ympäristön tutkimiseen. Pysähdy ihmeessä fiilistelemään palatsien asukkien ja tehdastyöläisten aikoja tai lähde seikkailulle Tampellan modernille bulevardille!

Silta itsessään on eleetön mutta sen ympäristö on sitäkin monipuolisempi

Silta itsessään on eleetön mutta sen ympäristö on sitäkin monipuolisempi

Silta rakennettiin molempien tehdasalueiden peruskorjauksen yhteydessä

Silta rakennettiin molempien tehdasalueiden peruskorjauksen yhteydessä

Nottbeckien palatsit eroavat tehdastyöläisten karusta Tampereesta

Nottbeckien palatsit eroavat tehdastyöläisten karusta Tampereesta

Nälän yllättäessä tanssahtele Vapriikin mainioon Valssi-ravintolaan

Nälän yllättäessä kulttuurikierroksen lomassa tanssahtele Vapriikin mainioon Valssi-ravintolaan

Tampellan mielipiteitäjakava kaupunginosa on vanhan ja modernin Tampereen risteyskohdassa

Tampellan mielipiteitäjakava kaupunginosa on vanhan ja modernin Tampereen risteyskohdassa

 


26.6.2014

Hämeensilta
– The silta

Kun kaupunki perustetaan joen varrelle, tarvitaan silta, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle yhdistämään kaksi asutuskeskusta toisiinsa. Tampereella tuo mullistava silta oli Hämeensilta. Hämeensillan nykyinen ulkomuoto valmistui vuonna 1929, mutta sillasta on tietoja vuodelta 1556, luultavasti paikalla on ollut silta jo aiemminkin.

Olin kuusivuotias, kun perheemme muutti Tampereelle. Ensimmäisellä kaupunkikierroksellamme kiinnitin huomioni Hämeensillan ajoneuvo- ja ihmisruuhkaan. ”Täällähän tapahtuu ja paljon” mietin silloin.  Nykyäänkin sillalla ja sen ympäristössä näkee tamperelaisen arjen kirjon. On kiireisiä toimistotyöntekijöitä, turisteja, katusoittajia ja – taiteilijoita, ilon että surun täyttämiä kasvoja.

Hämeensilta on paras paikka pysähtyä ja todeta: nyt todellakin olen Tampereella! Voi ottaa muutaman tyypillisen postikorttikuvan koskesta, ehkäpä selfienkin vesiputousta vasten. Avautuva maisema on juuri se, minkä löydät googlaamalla Tampereen. Nyt voit elää sen todeksi.

Siltaa tutkaillessasi tulet näkemään neljä vaikuttavaa Pirkkalaispatsasta. Rautatieasemalta katsottuna oikealta puoleltasi löydät Kauppiaan ja Eränkävijän. Vasemmalla puolestaan ovat Veronkantaja sekä Suomen neito. Patsaat kertovat keskiajalla vaikuttaneesta pirkkalais-kansasta ja hahmot ovat tyypillisiä pirkkalaisia. Taru kertoo, että kauppiaskansa olisi ollut lähtöisin juuri täältä Pirkanmaalta. Patsaissa voit nähdä myös 1920-luvun ihanneihmisvartalon, urheilullisen miehen ja kurvikkaan naisen.
Jos ihmettelet hahmojen paikoitellen outoakin ulkomuotoa, niin patsaita tehdessä tapahtui informaatiokatkos. Veistäjänä toiminut Wäinö Aaltonen suunnitteli patsaat neljämetrisille pilareille, jolloin patsaiden olemus olisi ollut aivan eri. Kuitenkin rahapulan takia pilareita ei koskaan saatu. Tästähän ei sitten itse veistäjälle ilmoitettu ja tulos oli mikä oli. Mielestäni ei ollenkaan hullumpi.

Sillan molemmissa päädyistä löytyy mahdollisuuksia tutustua sekä suomalaiseen shoppailu-kulttuuriin että – arkkitehtuuriin. Länsipäädyssä sijaitsevat mm. upea raatihuone sekä laadukas Tampereen teatteri. Itäpääty Hämeenkadusta kokee tänä kesänä muutoksia; katu tulee vain joukko- ja kevyenliikenteen käyttöön. Sehän on meidän kaupunkipyöräilijöiden onni sillä rakas pääkatumme on aina täynnä shoppailijoita, juoksevia lapsia, pakokaasua, tapaturmia ja tunnelmaa eli elämää.

Hämeensillan länsipäässä häämöttää Tampereen teatteri. Kesäisin Tampereen alueella toimivat vahvasti erityisesti kesäteatterit

Hämeensillan länsipäässä häämöttää Tampereen teatteri. Kesäisin Tampereen alueella toimivat vahvasti erityisesti kesäteatterit mm. Pyynikin kesäteatteri

TAKO:n tehdas ja sen piiput ovat huomiotaherättävä osa Tamperetta

TAKO:n tehdas, Hämeensillan vieressä, on huomiotaherättävä osa Tamperetta

Pirkkalaisveistoksen ainoa nainen Suomen neito kuvaa naiseutta, ei ammattinharjoittajaa kuten muut. Tätä on nykyaikana paheksuttu mutta kuului selkeästi 1920-lukuun, jolloin patsaat valmistettiin

Pirkkalaisveistosten ainoa nainen, Suomen neito kuvaa naiseutta. Ei ammattinharjoittamista kuten muut patsaat. Tätä on nykyaikana paheksuttu, mutta tällainen naiskuva kuului selkeästi 1920-lukuun, jolloin patsaat valmistettiin

Huhu kulkee, että Eränkävijän varvasta hipsuttamalla saa onnea

Huhu kulkee, että Eränkävijän varvasta hipsuttamalla saa onnea

Aurinkoinen ilma vetää kadulle ihmisiä jo ennen aamu kahdeksaa

Aurinkoinen ilma vetää kadulle ihmisiä jo ennen aamukahdeksaa

Raatihuone on vaikuttava rakennus Hämeensillan Länsi-päädyssä

Raatihuone on vaikuttava rakennus Hämeensillan Länsipäädyssä

 


27.6.2014

Vuolteensillalla suvantoa ihailemassa

Kulkiessani siltaa pitkin jään lähes poikkeuksetta katselemaan Ratinan suvannon aaltoja. Ovatko ne tänään pyörteissä, siniset vai lokkien valloittamat. Maisema on rauhoittanut kulkijoiden kiireisiä päiviä ja pehmentänyt laskua ympäristöstä toiseen jo vuodesta 1985 lähtien.
Siltaa pitkin siirryn hyvin perinteisestä Laukontorin kauppapaikasta ilmastoituun  Koskikeskuksen kauppakeskukseen tai toisin päin. On hienoa, etteivät toritkaan sijaitse täällä kovin kaukana, vaan voin kipaista ruotsalaisesta ketjuliikkeestä suoraan nauttimaan torille tuoreita mansikoita.
Koskikeskus valmistui 1989 suvannon rannalle. Nykyään se sisältää himoshoppaajankin kelpuuttaman määrän (lähes sata) liikkeitä saman katon alla. Omasta kokemuksestani olen huomannut makean himon iskevän ostostenteon lomassa. Silloin poikkeamme kavereiden kanssa Cine Atlas elokuvateatterin jäätelöannoksille. Jos taas seikkailumieli iskee, valinta on ehdottomasti Minetti. Mikä olisi mielenkiintoisempaa kuin jäätelöt nimeltä Superman tai Ali Papa?

Laineet liplattavat, lokit kirkuvat ja toriruoka tuoksuu kutsuvasti. Kesäisin välipalapaikkani on Laukontori. Nykyään myös iltaisin auki olevalla torilla on ihana viettää hetkinen vaikka ihanien vohvelien tai perinteisen mustamakkaran äärellä.
Laukontori on saanut nimensä ensimmäisen Pyhäjärvellä liikennöineen Laukko-nimisen höyrylaivan mukaan. Torin satama on edelleenkin Suomen vilkkain sisävesisatama.
Risteily Tampereen sisävesitöillä on upea tapa tutustua lähemmin perinteiseen järvimaisemaamme.

Irrottaessasi katseesi suvantomaisemasta huomaat jugend-tyyliset kerrostalot torin ympärillä. Upeat asunnot ovat olleet haluttuja jo 1900-luvun alusta alkaen..

Kahden erilaisen ostosparatiisin välissä on, ei niin perinteinen, liikepaikka Kehräsaari. Entisestä kehruutehtaan saaresta löytyy käsityö putiikkeja modernimpaankin makuun. Taide on myös tärkeässä osassa niin pysyvinä teoksina kuin elokuvan muodossa Pirkanmaan elokuvakeskus Niagarassa.
TAKO:n tehdas on kohissut kulmalla vuodesta 1865 alkaen. Oletko koskaan lounastanut tehtaan takapihalla? Nyt sinulla olisi mahdollisuus. Kehräsaaren suloinen, tiivistunnelmainen aukio saa mielikuvituksen laukkaamaan. Millaista olisi ollut elää 1800-luvulla, höyrylaivojen puksuttaessa, torilla asioidessa?

Tässä ensimakua suvannosta ihailtavaksi

Tässä esimakua suvannosta ihailtavaksi

 

 

Laukonsilta

Kiireisen himoshoppaajan unelma: Koskikeskus

Kiireisen himoshoppaajan unelma: Koskikeskus

Voi! Voisnpa maistaa jokaista!

Voi! Voisnpa maistaa jokaista!

Tori kutsuu aamukahveille

Tori kutsuu aamukahville

Ja aamumansikoille! Tuore herkku maistuu parhaalta juuri nyt

Ja aamumansikoille! Tuore herkku maistuu parhaalta juuri nyt

Jo kolme-vuotiaana pikkuveljeni vaati päästä torille syömään "mustaa". Niin tamperelaista

Jo kolmevuotiaana pikkuveljeni vaati päästä torille syömään ”mustaa”. Niin tamperelaista

Tilaisuutesi nauttia lounas tehtaan takapihalla on tullut! Miljöö saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tuoksut veden kielelle

Tilaisuutesi nauttia lounas tehtaan takapihalla on tullut! Miljöö saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tuoksut veden kielelle

Täällä eivät popcornit rapise! Niagarassa katsotaan laatuelokuvia ja juonenkäänteitä voi jäädä pohtimaan tunnelmalliseen kahvilaan. Juttuseuraa löytyy kyllä!

Täällä eivät popcornit rapise! Niagarassa katsotaan laatuelokuvia ja juonenkäänteitä voi jäädä pohtimaan tunnelmalliseen kahvilaan. Juttuseuraa löytyy kyllä!


30.6.2014

Uusi Näsinneula

”Onkohan toi nyt ihan hyvä tossa?” ”Upea, elegantti”
2010 valmistuneesta Laukonsillasta ollaan oltu montaa mieltä. Neljän vuoden jälkeen silta istuu maisemaan kuin nakutettu. Kuin se olisi ollut siinä aina.

Laukonsillan suunnittelukilpailun voitti Kellopeli – niminen ehdotus WPS Finland oy:ltä. Suunnittelija työryhmän jäsen Jussi Tervaoja kertoo tavoitteen olleen luoda dramatiikkaa kaupunkikuvaan. Iltaisin silta valaistaan myös kauniisti, jolloin suvannon ylle piirtyy upea valon kaari. ”Se on kuin ympäristötaideteos” hän jatkaa. Vuonna 2011 luomus ansaitsi jopa ”vuoden silta” – palkinnon. Arvelen, että juuri näyttävyys sai perinteishenkiset tamperelaiset aluksi varpailleen.

Silta yhdistää toisiinsa Ratinanniemen ja sen uudet järvenrantakerrostalot sekä perinteikkään Laukontorin, josta kerroin viime postauksessani. Ratinanniemessä on sijainnutTampereen stadion (kutsutaan usein Ratinan stadioniksi) vuodesta 1965. Idea stadionista lähti, kun 1900-luvulla hiekanottopaikkana käytetty Ratinanniemi oli kulutettu kuopalle asti. Syvennykseen mahtui hienosti monipuolinen urheilukeskus ja siihen amfiteatterityyppinen katsomo.
16 800 katsojalle varustellulla stadionilla raikaa sekä jalkapallo-otteluiden kannustushuudot, että suurempien artistien keikat. Muistan vieläkin Red Hot Chili Pepper:n keikan 2012, olin ainoa kavereistani, joka ei ainutlaatuiseen tilaisuuteen päässyt.

Ratinanrannassa suvannon puolella on persoonallisia laivaravintoloita ja yksi ensimmäisistä Mineteistä Tampereella. Tällä hetkellä koko Ratinanniemi kokee muutoshetkiään sillä alkuperäiset funkkis-tyyliset rakennukset korjataan ja Pyhäjärven rantaan nousee Ratina-liikekeskus. Alustavasti vuonna 2017 Ratinan aluetta ei ehkä tunne entisekseen. Kunnes totumme uuteen maamerkkiin, kuten totuimme palkittuun Laukonsiltaankin.

 

Valmistuessaan Laukonsillan moderni ja jylhä arkkitehtuuri herätti runsaasti keskustelua

Valmistuessaan Laukonsillan moderni ja jylhä arkkitehtuuri herätti runsaasti keskustelua

Tampereen stadion (usein kutsutaan Ratinan stadioniksi) on monella tapaa merkittävä. Esim. Olympiatuli on palanut täällä ainakin vuonna 2009

Tampereen stadion (usein kutsutaan Ratinan stadioniksi) on monella tapaa merkittävä sekä tamperelaisille että muutenkin. Esim. Olympiatuli on palanut täällä ainakin vuonna 2009

DSC_0643

Urheilukenttä on meille kaupunkilaisillekin avoimena. Kouluista käydään täällä huhkimassa Cooper-testit

Urheilukenttä on meille kaupunkilaisillekin avoimena. Kouluista käydään täällä huhkimassa Cooper-testit

Ratinan alueen funkkis-tyyliset rakennukset modernisoidaan vuoteen 2017 mennessä. Alue saa raikkaan ilmeen, särmää unohtamatta

Ratinan alueen funkkis-tyyliset rakennukset modernisoidaan vuoteen 2017 mennessä. Alue saa raikkaan ilmeen, särmää unohtamatta

Osa muutostöistä onkin jo valmiina

Osa muutostöistä onkin jo valmiina

Tapasin Ratinan aukkaita aamulenkillään. Kuvassa pörröisen suloinen Oliver-kissa

Tapasin Ratinan asukkaita aamulenkillään. Kuvassa pörröisen suloinen Oliver-kissa

Ratinan rannan ravintolalaivat suvannon miljöössä ovat suosittuja illanviettopaikkoja

Ratinan rannan ravintolalaivat suvannon miljöössä ovat suosittuja illanviettopaikkoja


1.7.2014

Munkkien legenda ja portaiden kirous

”Vielä jaksaa!” hoen itselleni kivutessani Pyynikin näkötornin portaita. Ensin pyöräilin maailman korkeimman harjun päälle ja sitten vielä 26 m suoraa nousua. Huh! Mutta se oli sen arvoista.

Nykyinen Pyynikin näkötorni rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotis syntymäpäivän kunniaksi. Lahonnut puinen näkötorni vuodelta 1888 poistettiin ja graniittinen torni sai paikkansa harjun huipulta. Puisen tornin suunnittelijana toimi Georg Scherck, joka oli yksi Tampereen huippuarkkitehdeistä suunnitellen mm. raatihuoneemme. Kahvilakulttuuri on aina ollut suosiossa Pyynikillä ja vuonna 1868 näkötornin alueella toimikin Ilomäki-huvilahuone. Kahvila perinnettä jatketaan ilman muuta myös nykypäivänä.

Lapissa ovat tunturit, meillä Etelässä ovat harjut. Jääkauden lopulla mannerjään vetäytyessä Pohjoiseen, Tampereelle pakkautunut maa-aines muodosti maailman korkeimman (162m) harjun. Harju muodostuu moreenista, joka on yhdistelmä eri maalajeja. Harjun lajisto on myös ainutlaatuista. Historian havinaa voi aistia harjun puista sillä niistä löytyy luodinreikiä 1918 sisällissodan ajoilta.

Pyynikinharjun kauniit maisemat ja runsasmäkisyys takaavat joko miellyttävän maisemakierroksen tai ammattiurheilijoiden treenin. Kuuluisissa 130 askelman portaissa pääset testaaman kuntoasi. Portaiden varrella on liikennevalojen mukaan värimerkit. Jos juokset vihreälle merkille kahdessa minuutissa, kroppasi on kondiksessa!

Huhkimisen jälkeen, poltetut kalorit voi palauttaa näkötornin kahvilassa. Lähes kolmenkymmen vuoden takaisen reseptin mukaan valmistettavat munkit ovat myös meidän tamperelaisten herkkua. Kahvilan perustajan Eva Suosteen reseptiä kehitetään koko ajan, mutta perinne ja käsityönä valmistus säilyvät yhä. Allergiset ja aatteelliset ystäväni ovat myös todella mielissään, sillä kahvila myy munkkejaan myös vegaaneina, gluteenittomina ja aina suomalaisista raaka-aineista valmistettuina.

Kiipeäminen (tai hissin ottaminen) tornin huipulle takaavat upeat maisemat ja parhaat kuvat Tampereesta raikkaassa ilmassa. Tornin huipulta on myös mahdollista laskeutua köydenvarassa, jos päätä ei huipulla huimaa tarpeeksi.

Lähtiessäsi, suosittelen kiertämään kauniin Pyynikin asuinalueen läpi. Erityyliset rakennukset ja harjun kasvillisuus olivat vielä 70-luvulla purku-uhan alla. Onneksi saamme nauttia puutaloidyllistä vielä nykyäänkin.

 

On the top you can see 360° panorama view of Tampere

Ylhäältä avautuu 360 asteen panoramanäkymä yli Pirkanmaan

 

On the best place of the esker stands the famous tower

Korkeimman harjun, korkeimmalla kohdalla seisoo jykevä tornimme

Huipulla tuulee ja kuvauksien taustaksi saa valita molemmat järvet tai upean kaupunki maiseman

Huipulla tuulee ja kuvauksien taustaksi saa valita molemmat järvet tai upean kaupunkimaiseman

Huippusuosittu munkeista kuuluisa kahvila on jo perustanut sivukonttoreita mm. Keskustorille

Huippusuosittu, munkeista kuuluisa, kahvila on jo perustanut sivukonttoreita mm. Keskustorille

Allergisille ja aatteellisille asiakkaille tarjoillaa herkut ruokavalion mukaan!

Allergisille ja aatteellisille asiakkaille tarjoillaan herkut ruokavalion mukaan!

Pyynikin harju tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja kunnon sykkeen jokaiseen treeniin

Pyynikin harju tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja kunnon sykkeen jokaiseen treeniin

Pyynikillä voi nauttia arkkitehtuurien eri tyyleistä pienellä alueella. Kuvassa Tampereen piispan talo

Pyynikillä voi nauttia arkkitehtuurien eri tyyleistä pienellä alueella.
Kuvassa Tampereen piispan talo

Puutalo


 

22.7.2014

Symbolien ympäröimänä Tuomiokirkossa

Katolisten kirkkojen kultaukset, ortodoksien värikkäät kupolit ja mystinen tunnelma moskeijoissa. Olen nähnyt mitä upeimpia pyhättörakennuksia ulkomailla. Tampereen tuomiokirkko lukeutuu ehdottomasti näiden mystisesti kauniiden pyhättöjen joukkoon.  Jylhyys ja juuri oikeanlainen ”kolkkous” kuuluvat kirkon tunnelmaan. Upea kellotorni ja linnamaisuus ei vähennä kirkon viehätystä – päinvastoin.

Tuomiokirkko on oiva nimi tunnetuimmalle kirkollemme. Kiviseinät ja korkeat tornit uhkuvat voimaa

Tuomiokirkko on oiva nimi tunnetuimmalle kirkollemme. Kiviseinät ja korkeat tornit uhkuvat voimaa

Sortovuosien aikana rakennetussa kirkosta (1902–1907) löytyy valtavasti piilomerkityksiä ja symboleja. Voit huomata pienissäkin yksityiskohdissa jotakin omaa kulttuuria puolustavaa. Taiteen kultakautemme tähtien (Simberg, Enckell) päätyöt löytyvät kirkon seiniltä. Freskot Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha ovat käytettyjä nykyäänkin esimerkiksi  mainonnassa. Vilkaisepa kattoon. Kirkon korkeimmassa paikassa pyhyyden tyyssijassa on käärme. Siis mitä? Keskelle kirkkoa on maalattu kaiken pahuuden lähde? Pahuutta ympäröivät kuitenkin Jumalan suojelusenkelit. Ihan kuin tässä maailmassakin, kirjoitetaan Raamatussa. Kirkon koristukset olivat kyllä aikalaisille aika suuri pala. Myöhemmin merkitykset oivallettiin ja nykyään tuomiokirkko on suomalaisen symbolitaiteen esikuva.

Voimakkaat värit hallitsevat kirkkoa. Ne antavat ytyä harmauteen

Voimakkaat värit hallitsevat kirkkoa. Ne antavat ytyä harmauteen

En ole tullut ajateleeksi, että nämäkin ristit merkitsevät jotakin. Simberg on maalannut ristilukin selkäkuvion. Ristilukki oli myös sortovuosien tunnuslaulu

En ole tullut ajateleeksi, että nämäkin ristit merkitsevät jotakin. Simberg on maalannut ristilukin selkäkuvion kupoliin. Ristilukki oli myös sortovuosien tunnuslaulu. Onneksi asioita ei herkkinä aikoina yhdistetty…

Paikan päällä se on todella vangitseva

Paikan päällä se on todella vangitseva

Kirkon ulkomuodosta vastasi Lars Sonck. Hänkin korosti suomalaisuutta kansallisromanttisella tyylillä maustettuna upeilla torneilla.. Kirkko rakennettiin käsityönä ja kaikki suomalaisvoimin sekä materiaalein. Lukuun ottamatta kelloja, jotka tuotiin Saksasta. Niillekin Jean Sibelius antoi hyväksyntänsä, joten eikö se ole jo melkein kotimaista tuotantoa. Pääkäytävällä voit huomata maton alta pilkistävät ritilät. Ennen muinoin kun kirkko lämmitettiin puilla, lämmin ilma virtasi ritilöistä saliin. Tämä aiheutti kirkon jatkuvan nokeentumisen ja tavasta sitten pian luovuttiin. Alttaritaulun vasenmassa yläkulmassa on viiru kirkon mustuusasteesta. Huh, huh! Aikamoinen peseminen on ollut!

Vanhan lämmitystavan historia kurkistelee edelleen

Vanhan lämmitystavan historia kurkistelee edelleen

Kotimaiset alkuperäiset urut ovat nykyään harvinaiset

Kotimaiset alkuperäiset urut ovat nykyään harvinaiset

Tuomio- ja ns. pääkirkkona toiminut rakennus on ollut monien tapahtumien keskiössä. Täältä on haettu turvaa sisällissodan aikaan ja otettu sähkövalo käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa. Lamppuja ei ole peitetty varjostimilla. Olihan se hienoa olla elektroniikan pioneerikirkko. Nykyään kirkosta löytyy tapahtumia moneen makuun. Kiviseinät ja karu tunnelma on vaikuttava konserttiympäristö. Suosittelen.

Nyt on sinun  aikasi ryhtyä symbologiksi ja löytää vielä kätköissä olevat salaisuudet. Melkein kuin Da Vinci koodista, eikö?


24.7.2014

Mitä? Onko tämä kirkko?

Menee hetki, ennen kuin arvaa, mikä ihme rakennus tämä oikeastaan on. Ulkoapäin sen hoksaa vain yksityiskohdista. Aah! Tuolla on risti! Niinpä, tuossahan lukeekin kirjasto.

Tampereen kiistellympien rakennusten joukkoon kuuluvien Kalevan kirkon ja pääkirjasto Metson takana on arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Erityisesti Reima Pietilän tyyli on kyllä aika hip. Hän on aina kulkenut vastakkaiseen suuntaan kuin aikalaisensa. Tämä on todella kannattanut vaikka suurta arvostusta töilleen hän on saanut lähinnä jälkikäteen. Menestyksekäs ura on johtanut suunnittelemaan niin Suomen suurlähetystöä New Delhiin kuin presidenttimme virka-asuntoa Mäntynimeä.

Moderni kirkko moderneille ihmisille. Kalevassa asuu pääosin opiskelijoita

Moderni kirkko moderneille ihmisille. Kalevassa asuu pääosin opiskelijoita

Pietilät ovat kuitenkin palanneet kantapaikkaansa Tampereelle useampaankin otteeseen. Kalevan kirkosta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka Reima voitti, ei-niin-tyypillisellä ehdotuksellaan. Raili-puolison kanssa yhteistyössä suunniteltu kirkko sisältää paljon symboleja. Kellertävä ulkoväri viittaa pellavaan ja kirkko on kalan muotoinen yläilmoista katsottuna. Kirkko tavoittaa eleettömyydestään huolimatta arvokkaan tunnelman. Johtuisiko se sitten huikeasta korkeudesta? Pietilöiden alkuperäistä suunnitelmaa piti vielä pienentääkin 15 %. Ymmärrän hyvin miksi; kirkkosalin korkeus on tälläkin hetkellä huikeat 30m. Kirkko oli kovan arvostelun kohteena valmistuessaan vuonna 1966. Aikalaisten mielestä kirkon ei sopinut näyttää viljasiilolta ja saikin näin lempinimen Sielujen siilo.

Kolhon ulkomuodon takana odottaa valoisa, upea kirkkosali

Kolhon ulkomuodon takana odottaa valoisa, upea kirkkosali

Itä-Tampereella on vähän paikkoja, josta avautuisi tämän veroinen näköala

Itä-Tampereella on vähän paikkoja, josta avautuisi tämän veroinen näköala

Kiva tausta + kiva sää = SELFIE

Kiva tausta + kiva sää = SELFIE

Omaleimainen tyyli jatkui vuonna 1978. ”Monumentaalinen ja toimiva kirjastorakennus” suunnittelukilpailun tuomaristo totesi ja tällä kertaa Metso-linnun muotoinen kirjasto rakennettiin Tampereen ytimeen. Kun muutin Tampereelle kuusivuotiaana, Metson pitkät käytävät olivat suosikkejani etsiessäni uusia iltasatuja. Valikoima oli aivan valtava. Kirjaston koko hämmentää vielä näin vanhemmallakin iällä. Kirjasto on saanut uutta ilmettä viime vuosina ja kaupunkilaisten toiveita on kuunneltu remontoinnissa. Kirjasto on monipuolistunut hiirenhiljaisesta hallista avoimeksi kulttuurin keskukseksi. Asiakkaiksi toivotaan myös nuoria. Vapaaseen hengailuun on järjestetty paljon tilaa ja mainio kahvila palvelee yläkerrassa. Katsasta myös yläkerrassa oleva vaihtuva taidenäyttely. Näyttelyn teokset on aina huolella valittu. Metsosta jokainen löytää lempisoppensa, on se sitten hipihiljainen lehtienlukusali tai puheensorinan siivittämä keskusaula.

Siis onko tää UFO? Ymmärrän hämmennyksesi. Sana ´ jännä´ kuvaa mielestäni rakennusta parhaiten

Siis onko tää UFO? Ymmärrän hämmennyksesi. Sana ´ jännä´ kuvaa mielestäni rakennusta parhaiten

Kysy tietopalvelusta apua mikäli löytäminen tuottaa hankaluuksia. Minulle se on tuottanut... No aika kauan

Kysy tietopalvelusta apua, mikäli löytäminen tuottaa hankaluuksia. Minulle se on tuottanut… No aika kauan

Nuoret ovat tulevaisuuden kirjaston kanta-asiakkaat. Kaikki äänet vaimentavassa pallotuolissa voi keskittyä vaikka pääsykoekirjoihin

Nuoret ovat tulevaisuuden kirjaston kanta-asiakkaat. Kaikki äänet vaimentavassa pallotuolissa voi keskittyä vaikka pääsykoekirjoihin

Siina 6v lempimesta. Lasten osasto. Muksuille järjestetään mainioita tapahtumia ja valikoima kirjoista on huikaiseva

Siina 6v:n lempimesta. Lasten osasto. Muksuille järjestetään täällä mainioita tapahtumia ja valikoima kirjoista on huikaiseva

Minulle tällaiset erikoiset rakennukset antavat voimaa. Jokaista ei voi heti miellyttää ja elämässä saa kulkea omaa polkuaan. Tampereella erilaisuuden arvostus kasvaa koko ajan, koska meillä on massasta poikkeavia ihmisiä, jotka eivät pidä erilaisuuttaan itseisarvona. Uusien ideoiden ja modernien fiksujen ihmisten avulla teemme yhdessä unelmiemme Tamperetta.


25.7.2014

Parhailla pyöräteillä kuvankauniissa lähiössä

Suloinen Viinikka on Hatanpään kartanon tiluksille rakentunut lähiö, joka pääsi Tampereen kaupunkiin mukaan 1913. Tehdaskaupungin kasvu oli 1900-luvun alussa vauhdikasta ja työläisille tarvittiin yösijoja. Tiivistä asumista haluttiin välttää sen aiheuttamien sairauksien vuoksi. Niinpä puutalokortteli laajeni laajenemistaan ja 1930-luvulla se olikin rakennetuista esikaupungeista väkirikkain.

Seuraa opasteita ja olet Viinikassa muutamassa minuutissa

Seuraa opasteita ja olet Viinikassa muutamassa minuutissa

Ja uskoisin, että värikkäin. Heti kuuluisan tukosalttiista liikenneympyrästä, jota leikkisästi kutsutaan Viinikan sekoittajaksi, selvittyään (ja tämähän ei koske meitä pyöräilijöitä!) pääsee idyllisille kujille nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta. Jokainen talo on oma taideteoksensa. Osa on kuin Peppi Pitkätossun Huvikumpu ja osa muistuttaa romanttisia mummonmökkejä satukirjoista. Viinikka on harvoja säilyneitä puutaloalueita Tampereella, eikä sitä ei ole vihitty mitenkään turistinähtävyydeksi. Täällä pääset havainnoimaan tamperelaisten arkea ilman vilinää.

Kujilla ja kaduilla kierrellessä Viinikka käy tutuksi

Kujilla ja kaduilla kierrellessä Viinikka käy tutuksi

Oi! Voisinpa minäkin asua täällä!

Oi! Voisinpa minäkin asua täällä!

Wooden house
Maamerkkinä Viinikalle on korkeatorninen keltainen komistus: Viinikan kirkko. Tamperelaissyntyinen Yrjö Vaskinen on yhdistänyt päätyössään tuolloin uutta funkkista ja 1920-luvulle tyypillistä klassismia. Hän vei voiton kirkon suunnittelukilpailussa muiden muassa  nuorelta Alvar Aallolta. 1932 valmistuneessa kirkossa on paljon moderneja piirteitä ja erikoisia yksityiskohtia.  Heti ulko-oven pielissä näet hakaristi-ornamentit. Hakaristi ei siis olekaan vain pahamaineinen natsi-symboli? On monta syytä, miksi perhekirkosta löytyy hakaristejä. Hakaristit ovat olleet Suomessa esihistoriallinen koristelumalli ja onnen symboli. Alttaritaulua kirkossa ei ole vaan pyhätöstä löytyy Suomalaiseen kirkkokulttuurin epätyypillinen kullattu puupatsas. Huomaatko myös, että saarnatuoli on ”väärällä” puolella perinteiden mukaan? Tähän päädyttiin täysin käytännönsyistä, sillä näin saatiin kulku seurakuntasaliin sujuvammaksi.  Viinikan kirkko on ensimmäinen ns. arkikirkko. Saman katon alta löytyvät niin kirkko- ja seurakuntasali kuin nuorisotilat ja pappila. Kirkon nuorisotyön arvellaan alkaneen juuri Viinikan kirkon valmistumisesta. Kirkossa käyminen ei rajoittunut enää jumalanpalvelukseen puupenkeillä, vaan kirkko alkoi madaltaa seurakuntalaisten kynnystä osallistua.

Eteläisen Tampereen maamerkki on solakkatorninen kaunotar: Viinikan kirkko

Eteläisen Tampereen maamerkki on solakkatorninen kaunotar: Viinikan kirkko

Kristillisyys ennen kaikkea. Monimerkityksellisistä koristeista voit kysäistä lisää oppaalta

Kristillisyys ennen kaikkea. Monimerkityksellisistä koristeista voit kysäistä lisää oppaalta

Uloimmat piilit ovat vain koriste. Syynä oli arkkitehtiuurin taiteellisen näkemyksen ja rakennusmestarin käytännöllisen katsantokannan risteämä

Uloimmat piilit ovat vain koriste. Syynä oli arkkitehdin taiteellisen näkemyksen ja rakennusmestarin käytännöllisen katsantokannan ristiriita suunnitelmissa

Mitä sinä ajattelet tästä alttarin tyylistä?

Mitä sinä ajattelet tästä alttarin tyylistä?

Yhden pysähdyksen taktiikalla Viinikan kirkossa. Saman katon alta kaikki Jumalan palveluksesta partiotiloihin

Yhden pysähdyksen taktiikalla Viinikan kirkossa. Saman katon alta kaikki Jumalan palveluksesta partiotiloihin

Viinikka on perheiden unelmakaupunginosa. Oma rauha, yhteisöllinen tunnelma ja kaikki palvelut ovat kivenheiton päässä. Ja ne pyöräreitit! Tampereen parhaimmistoa sanoisin. Viinikassa pyörät kulkevat pitkin omaa kaistaansa.

Täällä poljetaan omaa kaistaa!

Täällä poljetaan omaa kaistaa!

 

 


28.7.2014

“Chim chim-in-ey, chim chim-in-ey 
Chim chim cher-oo!”
-Savupiippuja ja vielä lisää savupiippuja

10 savupiippua jäljellä. Vaikka Tampere kunnioittaa historiaansa, on meidän symboleitamme purettu. Tee 360° kierros. Montako piippua löysit?

Montako piippua bongaat?

Montako piippua bongaat?

Tästä löytyy Tampere-elementit: punatiilet, kuparikatot ja tottakai piiput

Tästä löytyvät Tampere-elementit: punatiilet, kuparikatot ja tottakai piiput

Lempinimi, pohjoisen Manchester ”Manse” tuo usein mieleen nokisen teollisen ympäristön. Teollisuuden ”kultakausina” on pyykit voitu viedä ulos kuivumaan pelkäämättä niiden tuhriintumista nokeen ja savuun. Yksi merkittävimmistä tekijöistä tässä on savupiippujen suunnittelu. Jo ensimmäiset piiput rakennettiin kattojen yläpuolelle. Kun kerrostalot alkoivat kohota kohti taivaita, tarvittavat korotukset tehtiin myös savupiippuihin. Hajuhaitoilta ei kuitenkaan säästytty. Milloin tuuli puhalsi palaneen nahkan hajun kotipihoille. Milloin joku oli pyörtyä saippuatehtaan kemikaalileijuissa.

”Piiput kuuluvat kansallismaisemaamme.” Olen samaa mieltä Museoviraston kanssa. Olisihan Haavoittunut Enkelikin Tuomiokirkossa hieman valju, jos meidän piippumme olisivat poissa. Viimevuosina piippujen vakava rapistuminen on huomattu todenteolla. Korjaustyöt ovat kalliit,a sillä entisöinti tulisi tehdä historiaa kunnioittaen. Lyhennystäkin on ehdotettu, mutta ajatus ei ole saanut kannatusta. ”Piipuissa ideana on juuri se korkeus!”

Korkeimpana esimerkkinä toimii Tampellan tehtaan piippu (melkein sata metriä). Itse Tampellan tehdas valmistui jo vuonna 1856, mutta piippu on kollegoidensa nuorimmasta päästä (v.1947). Vuodet ja Suomen rankka ilmasto ovat koulineet piippua. Nokijäämät haurastuttavat sitä edelleen. Puhdistus- ja ylläpitotyöt kustantavat kaupungille 20 000e vuodessa, joten kunnon entisöinti on pian ajankohtainen.  Hämärtyvissä syysilloissa voi nähdä myös Tampellan piipun ”batman”valon – tarkkaile taivasta!

Na-na-na-na BATMAN-valolla varustettu jättiläisemme

Na-na-na-na BATMAN-valolla varustettu jättiläisemme

1870 valmistui vanhin piippumme. Keskustorin laidalla olevaa Frenckellin piippua sanotaan usein piippujen kaunottareksi. Kahdeksankulmainen punatiiliputki on kieltämättä aika upea. Frenckellin pannuhuone on piipun kyljessä. Nykyään historiallisissa tunnelmissa pääsee lukemaan lehdet, sillä pannuhuone on kirjaston käytössä. Ympäröivät jugend-rakennukset luovat kontrastia punatiilille. Keltainen pylväskomistus, vanha kirjastotalo on omistettu kulttuurille. Näyttelyt ja konsertit ovat aina laadukkaita, ja miljöön puitteet vahvistavat kokemusta. Keskustorin laidalla sijaitseva Vanha kirkko on perinteinen ja maalaishenkinen kirkko.´Kauneimmat joululaulut´ ovat vanhan kirkon hitti. Vanha kirkko on myös maahanmuuttajien ja ei-suomenkielisten kirkko, jossa järjestetään paljon myös englannin- ja ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia.

Onko tämä mielestäsi Tampereen kaunein piippu?

Onko tämä mielestäsi Tampereen kaunein piippu?

Vanha kirjastotalo omaa upean ympäristön kulttuuritapahtumille

Vanha kirjastotalo tarjoaa upean ympäristön kulttuuritapahtumille

More relaxed happenings are put up here in Laikunlava outdoor stage

Rennommille tapahtumille soveltuu Laikunlava ulkoilma stage viereisessä puistossa

The wooden church is different from other Tampere´s churches

Puukirkko poikkeaa muista Tampereen kirkoista

TAKO:n piipusta nousee vielä tänä päivänäkin savukiehkurat. Kartonkitehdas on toiminut keskellä kaupunkia jo vuodesta 1865. Ympäristöasioiden ja meluhaittojen kanssa TAKO on joutunut tekemään töitä. Itse en ole nähnyt missään muualla niin hyvin organisoitua tehdasta keskellä kaikkea.  Tarkan valvonnan ja saasteettomuuden takia tehdas onkin pysynyt paikallaan. Piipusta tulee vain vesihöyryä. Linnut rakastavat sen lämpöä talvisin.

TAKO:lla tarvitaan vielä nokikolaria

TAKO:lla tarvitaan vielä nokikolaria

[catlist id=27]