Blogi


23.6.2014

Olen seikkaillut kotikaupungissani kohta kymmenen vuotta, mutten koskaan lakkaa löytämästä jänniä paikkoja ja ihmisiä. Parhaat retkeni olen tehnyt pyörällä. Mikään paikka ei ole liian kaukana, ettei pyörän selkään kannattaisi hypätä. Saan jopa päivittäisistä koulumatkoistani enemmän irti nauttiessani raikkaasta ulkoilmasta, katselessani ohikuljioita ja kuunnellessani linnunlaulua Hämeenpuistossa.

Olen 17-vuotias tyttö, joka seikkailee, urheilee ja nauttii kulttuurista.  Tässä blogissa tiedonjanoinen olemukseni pääsee valloilleen. Aion kertoa sekä top-nähtävyyksistä että Tampereen tunnelmista paikallisten silmin. Mistä sinä haluaisit kuulla lisää? Olen innoissani kaikista ehdotuksista.

Poljetaan siis ja koetaan kesäinen Tampere pyörän selässä!


 

23.6.2014

Konepellin alla

Kaupunkipyörät kuuluvat kiinteästi Tamperelaisen kesäiseen katukuvaan. Käyttäjälle palvelu
näyttäytyy helppona ja kivana tapana kulkea kaupungilla. Jotta pyörien pyörät pyörivät,
tärkein osuus ei saa jäädä varjoon – nimittäin pyöriemme huoltojoukot. Vierailin
Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:n tiloissa. Sain mukaani innostavia ja
silmiä avaavia juttuja paikan toiminnasta.

Etappi tarjoaa pajatoiminnan muodossa työllistymis- ja oppimismahdollisuuksia . Etapin
toiminnanjohtaja Kauko Salmivirta toteaakin : ”Tarjoamme onnistumisen ja oppimisen
kokemuksia konkreettisen tekemisen parissa. Jokaisella on mahdollisuus löytää oma
juttunsa”

Olin yllättynyt, kuinka monipuolista voittoa tavoittelematon yhdistys voi
tarjota; vaihtoehtoja löytyi pyörien ja auton korjauksesta, mediapajaan sekä
retkeilyvälinevuokrauspalveluihin. Seuraavan kerran kun lähden eräjormailemaan niin
nappaan teltat, ahkiot ja muut leirivälineet mukaan Etapilta.

Citybike – projektissa Etappilaiset pitävät menopelit ajokunnossa. Kiitos heille, sillä
taitoni riittävät tuskin renkaan vaihtoon. Ongelmien sattuessa päivystyspuhelin (numero
pyörän rungossa) ohjautuu minulle. Minun kauttani viesti sitten menee Etapille ja näin
saadaan risat pyörät taas ajokuntoon. Etapin pyöräpajan ansiosta Citypyörät ovat hyvässä
kunnossa ja turvallisia ajaa!


25.6.2014

Palatsinraitinsilta
-Finlaysonin ja Tampellan yhdistäjä

Vuonna 2012 ihmisten elämä helpottui. Kaksi merkittävää kaupunginosaa saivat yhteyden. Enää koskea ei tarvinnut ylittää Satakunnansillan kautta.

Palatsinraitinsilta rakennettiin Tammerkosken patojen peruskorjauksen yhteydessä. Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoi päätavoitteiden olleen mm. lisätä patoturvallisuutta. Liikkumisen helpottuminen ja kaupungin pyöräilyreittien selkeytyminen oli ehdottomasti meille citypyöräilijöille se mainion juttu!

Itse silta on tyyliltään eleetön, mutta sillan ympäristö on monivivahteinen. Sillan alkupäästä (Finlaysonin pääty) löytyy yksi Tampereen romanttisimmista puistoista: Nottbeckin puisto. Sen tunnusmerkkinä on Finlaysonin palatsi. Palatsi toimii nykyään ravintolana ja juhlapaikkana, mutta 1800-luvulla yksi Wilhelm Nottbeckin pojista rakennutti sen itselleen asunnoksi. Nottbeckien suku on ollut Tampereen tehtaiden tärkeimpiä omistajia ja Suomen talouselämän vaikuttajia. Wilhelm Nottbeckin kolme poikaa rakennuttivat Tampereelle kolme palatsia ja kaksi niistä löytyy Palatsinraitinsillan tuntumasta: Finlaysonin palatsi ja Näsilinna.

Sillan toinen pää on myös täynnä sekä historiallisia että arkkitehtuurillisia kohteita. Merkittävin ja ehkä myös monipuolisin museo Vapriikki löytyy täältä. Vapriikissa on esillä sekä vaihtuvia että vakituisia näyttelyitä. Vakituisista suosittelen ehdottomasti Suomen sisällissodasta interaktiivisesti kertovaa näyttelyä. Lapsille ja lapsenmielisille (kuten minulle) käymisenarvoinen näyttely on luonnontieteellinen museo Vapriikin sisällä. Siellä pääset kokemaan Suomen luontoa kaikin aistein.
Vapriikin takana oleva Tampellan alue on mielestäni hyvin erilaista Tamperetta noin arkkitehtuurin ja tunnelmankin suhteen. Se miten Tampellan rakennukset sopivat vanhaan Tampellan tehdasalueeseen tai vaikka komediateatterin jugend-tyyliseen olemukseen jakavat mielipiteitä. Muodosta sinäkin oma mielipiteesi!

Haaveilijat ja seikkailijat huomio! Varatkaa aikaa sillan ympäristön tutkimiseen. Pysähdy ihmeessä fiilistelemään palatsien asukkien ja tehdastyöläisten aikoja tai lähde seikkailulle Tampellan modernille bulevardille!

Silta itsessään on eleetön mutta sen ympäristö on sitäkin monipuolisempi

Silta itsessään on eleetön mutta sen ympäristö on sitäkin monipuolisempi

Silta rakennettiin molempien tehdasalueiden peruskorjauksen yhteydessä

Silta rakennettiin molempien tehdasalueiden peruskorjauksen yhteydessä

Nottbeckien palatsit eroavat tehdastyöläisten karusta Tampereesta

Nottbeckien palatsit eroavat tehdastyöläisten karusta Tampereesta

Nälän yllättäessä tanssahtele Vapriikin mainioon Valssi-ravintolaan

Nälän yllättäessä kulttuurikierroksen lomassa tanssahtele Vapriikin mainioon Valssi-ravintolaan

Tampellan mielipiteitäjakava kaupunginosa on vanhan ja modernin Tampereen risteyskohdassa

Tampellan mielipiteitäjakava kaupunginosa on vanhan ja modernin Tampereen risteyskohdassa

 


26.6.2014

Hämeensilta
– The silta

Kun kaupunki perustetaan joen varrelle, tarvitaan silta, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle yhdistämään kaksi asutuskeskusta toisiinsa. Tampereella tuo mullistava silta oli Hämeensilta. Hämeensillan nykyinen ulkomuoto valmistui vuonna 1929, mutta sillasta on tietoja vuodelta 1556, luultavasti paikalla on ollut silta jo aiemminkin.

Olin kuusivuotias, kun perheemme muutti Tampereelle. Ensimmäisellä kaupunkikierroksellamme kiinnitin huomioni Hämeensillan ajoneuvo- ja ihmisruuhkaan. ”Täällähän tapahtuu ja paljon” mietin silloin.  Nykyäänkin sillalla ja sen ympäristössä näkee tamperelaisen arjen kirjon. On kiireisiä toimistotyöntekijöitä, turisteja, katusoittajia ja – taiteilijoita, ilon että surun täyttämiä kasvoja.

Hämeensilta on paras paikka pysähtyä ja todeta: nyt todellakin olen Tampereella! Voi ottaa muutaman tyypillisen postikorttikuvan koskesta, ehkäpä selfienkin vesiputousta vasten. Avautuva maisema on juuri se, minkä löydät googlaamalla Tampereen. Nyt voit elää sen todeksi.

Siltaa tutkaillessasi tulet näkemään neljä vaikuttavaa Pirkkalaispatsasta. Rautatieasemalta katsottuna oikealta puoleltasi löydät Kauppiaan ja Eränkävijän. Vasemmalla puolestaan ovat Veronkantaja sekä Suomen neito. Patsaat kertovat keskiajalla vaikuttaneesta pirkkalais-kansasta ja hahmot ovat tyypillisiä pirkkalaisia. Taru kertoo, että kauppiaskansa olisi ollut lähtöisin juuri täältä Pirkanmaalta. Patsaissa voit nähdä myös 1920-luvun ihanneihmisvartalon, urheilullisen miehen ja kurvikkaan naisen.
Jos ihmettelet hahmojen paikoitellen outoakin ulkomuotoa, niin patsaita tehdessä tapahtui informaatiokatkos. Veistäjänä toiminut Wäinö Aaltonen suunnitteli patsaat neljämetrisille pilareille, jolloin patsaiden olemus olisi ollut aivan eri. Kuitenkin rahapulan takia pilareita ei koskaan saatu. Tästähän ei sitten itse veistäjälle ilmoitettu ja tulos oli mikä oli. Mielestäni ei ollenkaan hullumpi.

Sillan molemmissa päädyistä löytyy mahdollisuuksia tutustua sekä suomalaiseen shoppailu-kulttuuriin että – arkkitehtuuriin. Länsipäädyssä sijaitsevat mm. upea raatihuone sekä laadukas Tampereen teatteri. Itäpääty Hämeenkadusta kokee tänä kesänä muutoksia; katu tulee vain joukko- ja kevyenliikenteen käyttöön. Sehän on meidän kaupunkipyöräilijöiden onni sillä rakas pääkatumme on aina täynnä shoppailijoita, juoksevia lapsia, pakokaasua, tapaturmia ja tunnelmaa eli elämää.

Hämeensillan länsipäässä häämöttää Tampereen teatteri. Kesäisin Tampereen alueella toimivat vahvasti erityisesti kesäteatterit

Hämeensillan länsipäässä häämöttää Tampereen teatteri. Kesäisin Tampereen alueella toimivat vahvasti erityisesti kesäteatterit mm. Pyynikin kesäteatteri

TAKO:n tehdas ja sen piiput ovat huomiotaherättävä osa Tamperetta

TAKO:n tehdas, Hämeensillan vieressä, on huomiotaherättävä osa Tamperetta

Pirkkalaisveistoksen ainoa nainen Suomen neito kuvaa naiseutta, ei ammattinharjoittajaa kuten muut. Tätä on nykyaikana paheksuttu mutta kuului selkeästi 1920-lukuun, jolloin patsaat valmistettiin

Pirkkalaisveistosten ainoa nainen, Suomen neito kuvaa naiseutta. Ei ammattinharjoittamista kuten muut patsaat. Tätä on nykyaikana paheksuttu, mutta tällainen naiskuva kuului selkeästi 1920-lukuun, jolloin patsaat valmistettiin

Huhu kulkee, että Eränkävijän varvasta hipsuttamalla saa onnea

Huhu kulkee, että Eränkävijän varvasta hipsuttamalla saa onnea

Aurinkoinen ilma vetää kadulle ihmisiä jo ennen aamu kahdeksaa

Aurinkoinen ilma vetää kadulle ihmisiä jo ennen aamukahdeksaa

Raatihuone on vaikuttava rakennus Hämeensillan Länsi-päädyssä

Raatihuone on vaikuttava rakennus Hämeensillan Länsipäädyssä

 


27.6.2014

Vuolteensillalla suvantoa ihailemassa

Kulkiessani siltaa pitkin jään lähes poikkeuksetta katselemaan Ratinan suvannon aaltoja. Ovatko ne tänään pyörteissä, siniset vai lokkien valloittamat. Maisema on rauhoittanut kulkijoiden kiireisiä päiviä ja pehmentänyt laskua ympäristöstä toiseen jo vuodesta 1985 lähtien.
Siltaa pitkin siirryn hyvin perinteisestä Laukontorin kauppapaikasta ilmastoituun  Koskikeskuksen kauppakeskukseen tai toisin päin. On hienoa, etteivät toritkaan sijaitse täällä kovin kaukana, vaan voin kipaista ruotsalaisesta ketjuliikkeestä suoraan nauttimaan torille tuoreita mansikoita.
Koskikeskus valmistui 1989 suvannon rannalle. Nykyään se sisältää himoshoppaajankin kelpuuttaman määrän (lähes sata) liikkeitä saman katon alla. Omasta kokemuksestani olen huomannut makean himon iskevän ostostenteon lomassa. Silloin poikkeamme kavereiden kanssa Cine Atlas elokuvateatterin jäätelöannoksille. Jos taas seikkailumieli iskee, valinta on ehdottomasti Minetti. Mikä olisi mielenkiintoisempaa kuin jäätelöt nimeltä Superman tai Ali Papa?

Laineet liplattavat, lokit kirkuvat ja toriruoka tuoksuu kutsuvasti. Kesäisin välipalapaikkani on Laukontori. Nykyään myös iltaisin auki olevalla torilla on ihana viettää hetkinen vaikka ihanien vohvelien tai perinteisen mustamakkaran äärellä.
Laukontori on saanut nimensä ensimmäisen Pyhäjärvellä liikennöineen Laukko-nimisen höyrylaivan mukaan. Torin satama on edelleenkin Suomen vilkkain sisävesisatama.
Risteily Tampereen sisävesitöillä on upea tapa tutustua lähemmin perinteiseen järvimaisemaamme.

Irrottaessasi katseesi suvantomaisemasta huomaat jugend-tyyliset kerrostalot torin ympärillä. Upeat asunnot ovat olleet haluttuja jo 1900-luvun alusta alkaen..

Kahden erilaisen ostosparatiisin välissä on, ei niin perinteinen, liikepaikka Kehräsaari. Entisestä kehruutehtaan saaresta löytyy käsityö putiikkeja modernimpaankin makuun. Taide on myös tärkeässä osassa niin pysyvinä teoksina kuin elokuvan muodossa Pirkanmaan elokuvakeskus Niagarassa.
TAKO:n tehdas on kohissut kulmalla vuodesta 1865 alkaen. Oletko koskaan lounastanut tehtaan takapihalla? Nyt sinulla olisi mahdollisuus. Kehräsaaren suloinen, tiivistunnelmainen aukio saa mielikuvituksen laukkaamaan. Millaista olisi ollut elää 1800-luvulla, höyrylaivojen puksuttaessa, torilla asioidessa?

Tässä ensimakua suvannosta ihailtavaksi

Tässä esimakua suvannosta ihailtavaksi

 

 

Laukonsilta

Kiireisen himoshoppaajan unelma: Koskikeskus

Kiireisen himoshoppaajan unelma: Koskikeskus

Voi! Voisnpa maistaa jokaista!

Voi! Voisnpa maistaa jokaista!

Tori kutsuu aamukahveille

Tori kutsuu aamukahville

Ja aamumansikoille! Tuore herkku maistuu parhaalta juuri nyt

Ja aamumansikoille! Tuore herkku maistuu parhaalta juuri nyt

Jo kolme-vuotiaana pikkuveljeni vaati päästä torille syömään "mustaa". Niin tamperelaista

Jo kolmevuotiaana pikkuveljeni vaati päästä torille syömään ”mustaa”. Niin tamperelaista

Tilaisuutesi nauttia lounas tehtaan takapihalla on tullut! Miljöö saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tuoksut veden kielelle

Tilaisuutesi nauttia lounas tehtaan takapihalla on tullut! Miljöö saa mielikuvituksen laukkaamaan ja tuoksut veden kielelle

Täällä eivät popcornit rapise! Niagarassa katsotaan laatuelokuvia ja juonenkäänteitä voi jäädä pohtimaan tunnelmalliseen kahvilaan. Juttuseuraa löytyy kyllä!

Täällä eivät popcornit rapise! Niagarassa katsotaan laatuelokuvia ja juonenkäänteitä voi jäädä pohtimaan tunnelmalliseen kahvilaan. Juttuseuraa löytyy kyllä!


30.6.2014

Uusi Näsinneula

”Onkohan toi nyt ihan hyvä tossa?” ”Upea, elegantti”
2010 valmistuneesta Laukonsillasta ollaan oltu montaa mieltä. Neljän vuoden jälkeen silta istuu maisemaan kuin nakutettu. Kuin se olisi ollut siinä aina.

Laukonsillan suunnittelukilpailun voitti Kellopeli – niminen ehdotus WPS Finland oy:ltä. Suunnittelija työryhmän jäsen Jussi Tervaoja kertoo tavoitteen olleen luoda dramatiikkaa kaupunkikuvaan. Iltaisin silta valaistaan myös kauniisti, jolloin suvannon ylle piirtyy upea valon kaari. ”Se on kuin ympäristötaideteos” hän jatkaa. Vuonna 2011 luomus ansaitsi jopa ”vuoden silta” – palkinnon. Arvelen, että juuri näyttävyys sai perinteishenkiset tamperelaiset aluksi varpailleen.

Silta yhdistää toisiinsa Ratinanniemen ja sen uudet järvenrantakerrostalot sekä perinteikkään Laukontorin, josta kerroin viime postauksessani. Ratinanniemessä on sijainnutTampereen stadion (kutsutaan usein Ratinan stadioniksi) vuodesta 1965. Idea stadionista lähti, kun 1900-luvulla hiekanottopaikkana käytetty Ratinanniemi oli kulutettu kuopalle asti. Syvennykseen mahtui hienosti monipuolinen urheilukeskus ja siihen amfiteatterityyppinen katsomo.
16 800 katsojalle varustellulla stadionilla raikaa sekä jalkapallo-otteluiden kannustushuudot, että suurempien artistien keikat. Muistan vieläkin Red Hot Chili Pepper:n keikan 2012, olin ainoa kavereistani, joka ei ainutlaatuiseen tilaisuuteen päässyt.

Ratinanrannassa suvannon puolella on persoonallisia laivaravintoloita ja yksi ensimmäisistä Mineteistä Tampereella. Tällä hetkellä koko Ratinanniemi kokee muutoshetkiään sillä alkuperäiset funkkis-tyyliset rakennukset korjataan ja Pyhäjärven rantaan nousee Ratina-liikekeskus. Alustavasti vuonna 2017 Ratinan aluetta ei ehkä tunne entisekseen. Kunnes totumme uuteen maamerkkiin, kuten totuimme palkittuun Laukonsiltaankin.

 

Valmistuessaan Laukonsillan moderni ja jylhä arkkitehtuuri herätti runsaasti keskustelua

Valmistuessaan Laukonsillan moderni ja jylhä arkkitehtuuri herätti runsaasti keskustelua

Tampereen stadion (usein kutsutaan Ratinan stadioniksi) on monella tapaa merkittävä. Esim. Olympiatuli on palanut täällä ainakin vuonna 2009

Tampereen stadion (usein kutsutaan Ratinan stadioniksi) on monella tapaa merkittävä sekä tamperelaisille että muutenkin. Esim. Olympiatuli on palanut täällä ainakin vuonna 2009

DSC_0643

Urheilukenttä on meille kaupunkilaisillekin avoimena. Kouluista käydään täällä huhkimassa Cooper-testit

Urheilukenttä on meille kaupunkilaisillekin avoimena. Kouluista käydään täällä huhkimassa Cooper-testit

Ratinan alueen funkkis-tyyliset rakennukset modernisoidaan vuoteen 2017 mennessä. Alue saa raikkaan ilmeen, särmää unohtamatta

Ratinan alueen funkkis-tyyliset rakennukset modernisoidaan vuoteen 2017 mennessä. Alue saa raikkaan ilmeen, särmää unohtamatta

Osa muutostöistä onkin jo valmiina

Osa muutostöistä onkin jo valmiina

Tapasin Ratinan aukkaita aamulenkillään. Kuvassa pörröisen suloinen Oliver-kissa

Tapasin Ratinan asukkaita aamulenkillään. Kuvassa pörröisen suloinen Oliver-kissa

Ratinan rannan ravintolalaivat suvannon miljöössä ovat suosittuja illanviettopaikkoja

Ratinan rannan ravintolalaivat suvannon miljöössä ovat suosittuja illanviettopaikkoja


1.7.2014

Munkkien legenda ja portaiden kirous

”Vielä jaksaa!” hoen itselleni kivutessani Pyynikin näkötornin portaita. Ensin pyöräilin maailman korkeimman harjun päälle ja sitten vielä 26 m suoraa nousua. Huh! Mutta se oli sen arvoista.

Nykyinen Pyynikin näkötorni rakennettiin vuonna 1929 Tampereen 150-vuotis syntymäpäivän kunniaksi. Lahonnut puinen näkötorni vuodelta 1888 poistettiin ja graniittinen torni sai paikkansa harjun huipulta. Puisen tornin suunnittelijana toimi Georg Scherck, joka oli yksi Tampereen huippuarkkitehdeistä suunnitellen mm. raatihuoneemme. Kahvilakulttuuri on aina ollut suosiossa Pyynikillä ja vuonna 1868 näkötornin alueella toimikin Ilomäki-huvilahuone. Kahvila perinnettä jatketaan ilman muuta myös nykypäivänä.

Lapissa ovat tunturit, meillä Etelässä ovat harjut. Jääkauden lopulla mannerjään vetäytyessä Pohjoiseen, Tampereelle pakkautunut maa-aines muodosti maailman korkeimman (162m) harjun. Harju muodostuu moreenista, joka on yhdistelmä eri maalajeja. Harjun lajisto on myös ainutlaatuista. Historian havinaa voi aistia harjun puista sillä niistä löytyy luodinreikiä 1918 sisällissodan ajoilta.

Pyynikinharjun kauniit maisemat ja runsasmäkisyys takaavat joko miellyttävän maisemakierroksen tai ammattiurheilijoiden treenin. Kuuluisissa 130 askelman portaissa pääset testaaman kuntoasi. Portaiden varrella on liikennevalojen mukaan värimerkit. Jos juokset vihreälle merkille kahdessa minuutissa, kroppasi on kondiksessa!

Huhkimisen jälkeen, poltetut kalorit voi palauttaa näkötornin kahvilassa. Lähes kolmenkymmen vuoden takaisen reseptin mukaan valmistettavat munkit ovat myös meidän tamperelaisten herkkua. Kahvilan perustajan Eva Suosteen reseptiä kehitetään koko ajan, mutta perinne ja käsityönä valmistus säilyvät yhä. Allergiset ja aatteelliset ystäväni ovat myös todella mielissään, sillä kahvila myy munkkejaan myös vegaaneina, gluteenittomina ja aina suomalaisista raaka-aineista valmistettuina.

Kiipeäminen (tai hissin ottaminen) tornin huipulle takaavat upeat maisemat ja parhaat kuvat Tampereesta raikkaassa ilmassa. Tornin huipulta on myös mahdollista laskeutua köydenvarassa, jos päätä ei huipulla huimaa tarpeeksi.

Lähtiessäsi, suosittelen kiertämään kauniin Pyynikin asuinalueen läpi. Erityyliset rakennukset ja harjun kasvillisuus olivat vielä 70-luvulla purku-uhan alla. Onneksi saamme nauttia puutaloidyllistä vielä nykyäänkin.

 

On the top you can see 360° panorama view of Tampere

Ylhäältä avautuu 360 asteen panoramanäkymä yli Pirkanmaan

 

On the best place of the esker stands the famous tower

Korkeimman harjun, korkeimmalla kohdalla seisoo jykevä tornimme

Huipulla tuulee ja kuvauksien taustaksi saa valita molemmat järvet tai upean kaupunki maiseman

Huipulla tuulee ja kuvauksien taustaksi saa valita molemmat järvet tai upean kaupunkimaiseman

Huippusuosittu munkeista kuuluisa kahvila on jo perustanut sivukonttoreita mm. Keskustorille

Huippusuosittu, munkeista kuuluisa, kahvila on jo perustanut sivukonttoreita mm. Keskustorille

Allergisille ja aatteellisille asiakkaille tarjoillaa herkut ruokavalion mukaan!

Allergisille ja aatteellisille asiakkaille tarjoillaan herkut ruokavalion mukaan!

Pyynikin harju tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja kunnon sykkeen jokaiseen treeniin

Pyynikin harju tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja kunnon sykkeen jokaiseen treeniin

Pyynikillä voi nauttia arkkitehtuurien eri tyyleistä pienellä alueella. Kuvassa Tampereen piispan talo

Pyynikillä voi nauttia arkkitehtuurien eri tyyleistä pienellä alueella.
Kuvassa Tampereen piispan talo

Puutalo

 


2.7.2014

Ei vain hevoshulluille

Jos jonnekin tullaan tunnelman vuoksi, niin Tallipihalle. Tallipiha on 1800-luvun aikainen kokoelma historiallisia rakennuksia, jotka on entisöity. Nykyään mm. tallimestarin talo on lumoava suklaapuoti. Astuessasi sisäpihalle, vieraillessasi puodeissa, silittäessäsi hevosia ja nauttiessasi ihanaa chilikaakaota huomaat, että tätä bisnestä tehdään sydämellä.

Tallipiha perustettiin Finlaysonin palatsin yhteyteen. Teollisuuspohattasuku Nottbeck tarvitsi palvelusväelleen sijan ja myöhemmin sinne majoittui Finlaysonin väki. Aiemmat rakennukset on säilytetty ja puodit jne. on nimetty historiallisen käyttötarkoituksensa mukaan. Alue koostuu siis edelleen vaunu- ja ratsuhevostentalleista, vaunuvajasta, tallimiehen-, vahdin- ja kuskin taloista eli puodeista täynnä herkkuja, käsityötä, taidetta ja sisustustavaroita.

Jos kuulet musiikkia, haistat herkullisia tuoksuja ja kuulet hilpeää puheen sorinaa, olet saapunut oikeaan aikaan Tallipihalle. Nimittäin saat kokea mitä tunnelmallisimman tapahtuman Tampereen alueella. Kesäisin Tallipiha on täynnä tapahtumia, lähes joka viikko on jotakin erikoista. Heinäkuussa myös sisäpihan ulkopuodit ovat avoinna joka päivä. Kannattaa siis tsekata Tallipihan tapahtumasivut vierailua suunnitellessa. Osut sitten oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan.
Itselleni on muodostunut perinteeksi käydä Pietarilaisilla Markkinoilla elokuussa. Miljöö sopii loistavasti borsh-keiton nauttimiseen ja Vysotskin-lauluihin, sillä itse tallipihan arkkitehtuurikin on venäläistyylistä. Suomen sijainti Venäjän naapurissa onkin ollut osasyynä 1800-luvun ulkomaisille tehdasyrittäjille. Erityisesti Pietari on ollut suosittu kauppapaikka.

Kahvilan lounaat vetävät vertoja vaikka mille! Erityisesti runsaat, tuoreet salaatit ovat maininnan arvoisia. Samoin tiskillä lepäävät upeat paikan päällä tehdyt leivonnaiset. Uskallatko vastustaa houkutusta? Minä en, ja viimeistään sorrun suklaapuodin nameihin. Lempparini, valkosuklaa-salmiakki -suklaa on vain lyömätöntä.
Täältä hankitut tuliaiset menevät takuuvarmasti heti käyttöön.

Varaa siis aikaa, rahaa ja tyhjä vatsa. Nauti ja fiilistele.
Kuuletko jo kavioiden kopsetta?
Onnekkaana voit sattua paikalle kun Vossikka-hevosajelu Finlaysonin maisemissa odottaa sinua.

Heinäkuussa Tallipihan ulkoputiikit ovat auki joka päivä

Heinäkuussa Tallipihan ulkoputiikit ovat auki joka päivä

Tyyliin sopiva karuselli luo tunnelmaa keskellä sisäpihaa

Tyyliin sopiva karuselli luo tunnelmaa keskellä sisäpihaa

Laadukas muona tekee iloiselle mielelle! Kuvassa bloggariystäväni Oona. http://0mppuu-inmylife.blogspot.fi/

Laadukas muona vaikuttaa laadukkaasti hyvänmielen hormoneihin! Kuvassa bloggariystäväni Oona. http://0mppuu-inmylife.blogspot.fi/

Suklaa auttaa kaikkeen. Suolaisen makea salmiakki-valkosuklaa on kuin suunniteltu minun lohturuoaksi

Suklaa auttaa kaikkeen. Suolaisen makea salmiakki-valkosuklaa on kuin suunniteltu minun lohturuoakseni

Sokerihiiren supermesta

Tallipiha on edelleen myös tallipiha

Tallipiha on edelleen myös tallipiha

 


3.7.2014

Vanhin julkinen kylpylämme

Kansallinen pyhättömme sauna on Tampereella erityisessä suosiossa. Vanhin Suomessa vielä toimiva julkinen sauna Rajaportin sauna, vetää porukkaa kiukaan ääreen yli sadan käyttövuoden jälkeenkin.

Rajaportin saunalla heitettiin ensimmäisiä löylyjä jo 1900-luvun alussa. Maria ja Hermanni Lahtinen perustivat silloiselle Tampereen rajalle kaupan ja tontilla ollutta saunaa alettiin lämmittää myös naapureiden käyttöön. Olihan saunaperinnettä jatkettava kaupungissakin!  Sauna siis syntyi maaseudun ja kaupungin väliselle tarkastusportille, jota käytettiin mm. koleran loitolla pitämiseen ja karjan karkaamisen estämiseksi.

Pääsin eilen seuraamaan saunan lämmitysurakkaa. Saunan lämmittäjänä toimiva Tuomas alkoi kertoa minulle työstään: ”Aloitan hommat noin kuusi tuntia ennen ensimmäisten vierailijoiden tuloa.” Kiukaassa tulee saada lämpimäksi kolme yli tuhannen kilon painoista löylykiveä. Minusta se kuulosti mahdottomalta, olenhan tuskaillut meidän pikkuruisen mökkisaunamme kanssa turhan monta kertaa. Homma kuulemma on helppoa, kunhan on oikeanlaista, kuivaa puuta.   ”Lisään pesään metrin mittaisia halkoja noin 15 minuutin välein” Tuomas jatkaa.
Satuin itse hankalaan aikaan paikalle. Saunan pitkiä ja tasalämpöisiä löylyjä takaavia häkälöylyjä oltiin juuri heittämässä. Onneksi yskänpuuskien saattelemana sain muutaman kuvan otettua. Häkälöylyjen jälkeen pellit suljetaan ja voidaan alkaa odottaa ensimmäisiä saunojia.

Yhteissaunassa myös hiljainen suomalainen avaa suunsa. Rajaportilla juttuseuraa kyllä riittää. On hienoa, että silloin, kun olemme alasti, hämärässä huoneessa, sadan asteen lämpötilassa, juttu alkaa luistaa. Jännä yhdistelmä, vai mitä? Rento, kiireetön tunnelma taataan myös kännyköiden sulkemisella heti pukutiloihin astuessa. Miesten ja naisten puolet ovat erikseen, mutta löylytunnelmia pääsee jakamaan vilvoittelemalla kauniilla terassilla.
Saunalla tarjotaan myös hierontaa ja kalevalaista jäsenkorjausta. Lopullisesti rentoutuneen kehon saavutat ainutlaatuisilla hoidoilla. Molempien vaikutukset muuten syvenevät saunassa!

”Rajaportti on virkistystä sekä sielulle että ruumiille”

 

Muutaman minuutin pyöräilyssä keskustasta Rajaportille saat mukavan alkulämmön pintaan

Muutaman minuutin pyöräilyssä keskustasta Rajaportille saat mukavan alkulämmön pintaan

Rajaportilla on saunottu jo yli sata vuotta eikä loppua näy!

Rajaportilla on saunottu jo yli sata vuotta eikä loppua näy!

Saunan hoitaja toivottaa tervetulleeksi. Ovella sammutetaan myös yhteys ulkomaailmaan eli puhelimet sammuvat ja juttellaan saunakavereille

Saunan hoitaja toivottaa tervetulleeksi. Ovella sammutetaan myös yhteys ulkomaailmaan eli puhelimet sammuvat ja juttellaan saunakavereille

Saunan lämmitys Rajaportilla on aivan oma juttunsa

Saunan lämmitys Rajaportilla on aivan oma juttunsa

Saunahan tunteet viilentää mutta kropan viilentämiseen tarvitaan virvokkeita ja raikasta ilmaa

Saunahan tunteet viilentää, mutta kropan viilentämiseen tarvitaan virvokkeita ja raikasta ilmaa

 


7.7.2014

Elämysten puisto
– Puistoilua jokaiseen makuun

Särkänniemen mainostus itsestään elämyspuistona ei ole liioiteltu. Tänään minulle kertyi skaala eri kokemuksia, joita en ole ikinä saanut näin pienellä alueella ja lyhyessä ajassa. Huvipuisto pelkkine laitteineen ja makkaraperunoineen on historiaa.

Polkaisin aamutuimaan tuuliseen Särkännimeen. Aurinko hehkui ihanasti, kun pysäköin fillarin telineille. ”Olipa helppoa kun parkkipaikkaa ei tarvinnut etsiä!” mietin vilkaistessani tuuttailevia kuskeja lähettyvillä. Rannekkeen käteen saatuani pääsin heti jututtamaan tuotepäällikkö Maria Eskelistä. Eskelinen aloitti tuokiomme kierrättämällä minua ympäri puistoa.

Pääporteilta suunta oli kohti vuonna 2013 valmistunutta Koiramäki-teemapuistoa. Itse huvipuistojen suurkuluttajana en ollut vielä alueella käynyt. Pääni ei kerinnyt kääntyä joka paikkaan, kun katsottavaa oli niin paljon.” Koiramäki on meidän työntekijöidenkin suosikkipaikka” Eskelinen kertoo. ”Teemapuisto perustettiin jo vanhanaikaiseksi käyneen Lasten Eläintarhan alueelle.” Särkänniemen oma, Mauri Kunnas – faneista koostuva, työryhmä oli suunnitellut muutaman vuoden puistoa kunnes suunnitelma lähetettiin Bruce D. Robinson Design Group – suunnitteluyritykselle Yhdysvaltoihin asti. ”He tekivät tarkkaa työtä: kävivät vierailuilla esim. Porvoossa, jotta puistosta tulisi tarpeeksi suomalainen, sekä lukivat kirjoja ja piirsivät sitten miljöön yksityiskohtia myöten. Halusimme panostaa jokaiseen yksityiskohtaan, eikä kuluista sitten säästelty.” Eskelinen jatkaa ja minä koen kaikilla ympäristöä aisteilla. Mauri Kunnas itse oli myös tuloksesta innoissaan ”Tämähän on todella hieno” hän kertoi valmiista puistosta.
Upeinta mielestäni oli kuitenkin vastaus lasten toiveisiin ja kansainvälisentason tunnelma. Kävellessäni Koiramäen kapeita kujia, kuullessani kirjoihin liittyviä ääniä hyvin piilotetuista kaiuttimista ja nähdessäni tuttuja hahmoja tuntui, kun olisin astunut lapsuuteni kirjoihin.  ”Teemallisuus on huvipuistojen uusi valttikortti” Eskelinen vahvistaa.
Museo Koiramäki ei ole, vaan tekemisen riemu näkyy joka paikassa. ”Vanhemmat kieltävät lapsiaan koskemasta täällä paikkoihin, mutta minä pyydän lapsia reilusti leikkimään ja kokeilemaan kaikkea, mitä täältä löytyy! ” juttelee Eskelinen ja minä pohdiskelen: ”Miksei näin mielikuvitusta ruokkivaa paikkaa ollut minun lapsuudessani?” Perinteisestä härvelistä toiseen säntäilystä pääsee täällä irti, silti huvipuiston olemusta unohtamatta. Esim. Drakkulan linnan seikkailut, kaarnalaivojen uitto ja uuninpankolta laskeminen saavat pikkukasvot ihan loistamaan. Riemu näkyy myös vanhempien kasvoilla: ”Hei tuossa on Herra Hakkarainen! Minunkin lapsuudessani syötiin noita karkkeja!”
Eskelinen vinkkaa: ”Katsele rauhassa, täältä löytää joka kerta jotain uutta. Jopa me työntekijät löydämme jatkuvasti uutta katsottavaa!”

Matkamme jatkui klassiselle laitealueelle ja jo alkoi kuulua kiljuntaa! Testasin uutta High Voltage – laitetta. Vieressäni istuneella kokkolalaisella Hermannilla ei ilmekään värähtänyt kieputuksessa. ”Ei ollut paha laite, ihan ok. Menen uudelleen, jos jää aikaa” hän kertoo. Uutuuslaite ei ehkä vedä vertoja suosituimman laitteen Tornadon hurjuudelle mutta mukavasti siinä sai kieppua!
”Angry Birds land –alue vetää edelleen erityisesti ulkomaalaisia turisteja” Eskelinen kertoo lintujen ja possujen taiston keskellä. Alueen ytimenä on valtaisa Angry Birds – seikkailurata, jonka kyllä voisi listata Tampereen leikkipuisto-listauksen kärkeen.
Ilmainen sisäänpääsy mahdollistaa alueesta nauttimiseen ilman ostopakotteita. Myöskin alle kolmevuotiaat pääsevät kaikkialle veloituksetta. Vihaisten lintujen seikkailuradalle tai lounaalle puiston vilinään voi siis poiketa vaikka joka päivä.

Puolipäivä koitti ja nälkä iski. Kierroksemme päättyi ja minun oli aika kokea puistoa itse. Aloitin lounastamalla Pelle Pizzeriassa. Paikan uusi lista houkutteli maistamaan kaikkea! Sain kuulla, listaa olikin ollut suunnittelemassa huippuravintola Näsinneulan pääkokki. Huomasin raaka-aineiden olevan huippulaatua. Minun kylmäsavulohi-sitruunatuorejuusto pizza oli ihanan raikas. Olin herkkusuuna mielissäni ravintolatarjonnan monipuolistumisesta. Midhill:n huippupurilaiset, Huvimajan pihvit, Näsinneulan viiden tähden annokset, grilliruoka… Jokaiselle on jotakin riippumatta kukkaron koosta tai ruokavaliosta.

Huomasin pizzerian seinässä kyltin Joutsen-merkistä. Kyllä, Särkänniemi on ensimmäinen huvipuisto, joka on saanut ruoalleen Joutsen-merkin. Jopa muovimukit ovat biohajoavia. Myös elämyspuisto antaa luonnon elää ja on jo saanut erilaisia sertifikaatteja sekä kunniamainintoja kestävän matkailun edelläkävijänä olosta. Me city-pyöräilijät kiitämme! Hienoa, että kannamme yhdessä kortemme kekoon.

Lounasleponi vietin Sara Hildén – taidemuseossa kierrellessäni. Hiljaisuus sai korvani lepäämään. Nautin kesän kokoelmanäyttelystä täysin siemauksin. Olihan paikalla suosikkejani: Picasson ja Joan Mirón töitä. Täällä huomasi erityisesti Särkänniemen monipuolisuuden. Vaikka tunnelma oli aivan eri kuin laitteiden keskellä, elämyksiä sain samalla tavoin.

Yhdessä päivässä kaikkea en kerinnyt kiertää. Kuljeskelin vielä ympäriinsä, testailin laitteita ja tsekkasin jälleen kerran Minetin jäätelöt. Lopulta ukonilma yllätti ja aikani ehtyi eli toimistolle oli palattava. Jokaiselle osalle puistoa olisi voinut kirjoittaa oman näytelmän, mutta tässä nyt oli kuitenkin ensimakua ja minun tunnelmiani päivästä. Tämä kuvaus ei riitä, kun puhutaan elämyspuistosta. Se täytyy itse kokea.

Polkemalla kätevimmin! Pysäkit aivan pääportin edessä, eikä parkkimaksuja peritä!

Polkemalla kätevimmin! Pysäkit aivan pääportin edessä, eikä parkkimaksuja peritä!

Aivan kuin Mauri Kunnaksen kirjoissa! Tässä olen maukkaimmassa apteekissa, jossa olen ikinä käynyt

Aivan kuin Mauri Kunnaksen kirjoissa! Tässä olen maukkaimmassa apteekissa, jossa olen ikinä käynyt

Koiramäki ei ole museo vaan kaikki on tarkoittettu tutkittavaksi ja leikittäväksi

Koiramäki ei ole museo vaan kaikki on tarkoittettu tutkittavaksi ja leikittäväksi

Katsele ympärillesi. Hauskat yksityiskohdat saavat hymyn huulille!

Mikäs se siellä? Hauskat yksityiskohdat saavat hymyn huulille!

Huh huh! Suosittelen lentämistä vasta reilusti ruokailun jälkeen. Miten linnut pystyvät?

Huh huh! Suosittelen lentämistä vasta reilusti ruokailun jälkeen. Miten linnut pystyvät?

Sirpa Laurimo Rääkkylästä sekä Hanna Nurmijärveltä tulivat huoltojoukoiksi lapsilleen. "Itse aion kyllä kaydä Näsinneulassa ja Delfinaariossa. Ne ovat ainutlaatuisia juttuja täällä" Sirpa kertoo

Sirpa Laurimo Rääkkylästä sekä Hanna Nurmijärveltä tulivat huoltojoukoiksi lapsilleen. ”Itse aion kyllä kaydä Näsinneulassa ja Delfinaariossa. Ne ovat ainutlaatuisia juttuja täällä” Sirpa kertoo

Haastattelin Hermannia Kokkolasta High Voltage -uutuuslaitteen jälkeen: "Se oli samantyylinen kuin Pegasus Power Parkissa. Rauhallisempi vain" Istuin itse Hermannin vieressä laitteessa eikä ilmeeni kyllä ollut ihan yhtä tyyni kuin Hermannilla

Haastattelin Hermannia Kokkolasta High Voltage -uutuuslaitteen jälkeen: ”Se oli samantyylinen kuin Pegasus Power Parkissa. Rauhallisempi vain” Istuin itse Hermannin vieressä laitteessa eivätkä tunnelmani oleet ihan yhtä tyynet…

Tapaamani ja jututtamani työntekijät olivat aivan huippuja. Palvelu oli mielestäni ensiluokkaista, kiitos siitä:)

Tapaamani ja jututtamani työntekijät olivat aivan huippuja. Palvelu oli mielestäni ensiluokkaista, kiitos siitä:)

Joko nälkä yllätti? Särkänniemestä löytyy jokaiselle jotakin. Näsinneulan ravintola tarjoaa fine diningia 124 m korkeudessa

Joko nälkä yllätti?
Särkänniemestä löytyy jokaiselle jotakin. Näsinneulan ravintola tarjoaa fine diningia 124 m korkeudessa

Speedy boatin ajossa kastuu ja vauhdista huumaantuu. Elämyspuistokin tuli katsottua uudesta vinkkelistä, Näsijärveltä päin

Speed boatin ajossa kastuu ja vauhdista huumaantuu. Elämyspuistokin tuli katsottua uudesta vinkkelistä, Näsijärveltä päin

Speedy boat

 


7.7.2014

Amuri
-tavallisten tamperelaisten koti

Tampere ei ole vain suurten monumenttien, hienojen jugend-tyylisten rakennusten tai hohdokkaiden valtiaiden kaupunki. Tampere on aidoimmillaan työläisten arkea.

Vuonna 1779 kosken varrelle perustettiin uusi kaupunki. Porvarit asuttivat sen ensimmäisenä uusien teollisuusmarkkinoiden toivossa. Tampereesta kiinnostuivatkin ulkomaalaiset tehtailijat, esimerkiksi James Finlayson ja näin tehtaiden piiput alkoivat kohota uuteen kaupunkiin. Maaseudun väki lähti myös etsimää parempaa tulevaisuutta kaupungeista ja tehtaat saivat työntekijänsä. Työläisten kaupunginosa Amuri kasvoi tehtaiden mukana ja oli paikallisten mielestä kaukana keskustasta.  Nimi Amuri syntyi sen aikaisesta vertauksesta: ”Lähteä niin kauas kuin Amurin maahan”. 1700-luvun lopussa muuttoliike Siperiaan Amurin maahan oli vilkasta, joten laitakaupungin korttelit vakiinnuttivat nimen Amuri.
Amuri

Amurin työläismuseokortteli avaa tehdastyöläisten arkea vuosien 1882–1973 välillä. Vaikka kortteli olikin peruskouluvuosieni historianopetuksen vakikohde, löydän sieltä edelleen uusia yksityiskohtia. Ihastuin ensimmäisenä museon autenttisuuteen ja tunnelmaan. ”Täällähän tuoksuukin ihan mummolalta!” mietin.

Sisäpihan tunnelma on saanut jo minut vuosia muihin maailmoihin

Sisäpihan tunnelma on saanut jo minut vuosia muihin maailmoihin

Tämä huone on jo uudemmalta ajalta. Telkkari on istuu työläisen kotiin jo 70-luvulla

Tämä huone on jo uudemmalta ajalta. Telkkari on istuu työläisen kotiin jo 70-luvulla

Amurin puutalokorttelista voi astia alkuperäistä tunnelmaa, sillä museoalueen rakennukset on entisöity alkuperäiseen kuosiinsa. Viidestä talosta, neljä on museokäytössä ja yhdessä on upea teemanmukainen kahvila.
Kortteli oli aikalaisilleen kuin pieni kaupunki. Sieltä löytyivät kauppa, leipomo, hevostallit ja useampi sauna. Muualle lähdettiin vain töihin ja isommille asioille.

Korttelista poistuttiin vain suurille hankinnoille sillä kaikkialle tuli päästä jalkaisin. Autojen myötä kaupungit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti mutta tuolloin kaupungin rajat olivat siellä, minne jaksoi kävellä

Korttelista poistuttiin vain suurille hankinnoille, sillä kaikkialle tuli päästä jalkaisin. Autojen myötä kaupungit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, mutta tuolloin kaupungin rajat olivat siellä, minne jaksoi kävellä

DSC_1087
Kuljeskelemalla miljöössä pääset seuraamaan tarinaa työläisten arjesta. Jokaisen huoneen ovessa on kyltti, joka kertoo ketkä kyseisessä huoneessa asuivat ja milloin. Kiinnostavimmin tarinan kuulet opastetulla kierroksella, jossa näyttelijät aikalaisten asuissa toimivat oppaanasi. Pienenä rakastin noita kierroksia; oppimista hauskasti!

 

Oppaat ovat museossa aivan mahtavia. Ei kuivaa faktaa:D

Oppaat ovat museossa aivan mahtavia. Ei kuivaa faktaa:D



Työläisten arki oli rankkaa teollisen vallankumouksen aikoihin. Työolot eivät olleet häävit ja myös esim. lapset työskentelivät tehtaissa 1900-luvun alkuun asti. Ahdasta oli sillä yhdessä huoneessa asui perhe alivuokralaistensa kanssa ja keittiö jaettiin muiden talossa asuvien kesken. Tämä oli muuten erikoisuus verrattuna muihin työläiskortteleihin.

Sotavuosina ruoasta oli pulaa. Esillä erilaisia, huvittaviakin korvikkeita tavallisille elintarvikkeille

Sotavuosina ruoasta oli pulaa. Esillä erilaisia, huvittaviakin korvikkeita tavallisille elintarvikkeille

Leikki oli vain harvojen lasten ilo työläiskorttelissa. Vielä 1900-luvun alkuun moni heistä kävi vakituisesti töissä

Leikki oli vain harvojen lasten ilo työläiskorttelissa. Vielä 1900-luvun alkuun moni heistä kävi vakituisesti töissä

Historiaan tutustuminen kaikilla aisteilla onnistuu vierailemalla Helmi-kahvilassa. Perinteisiä suomalaisia herkkuja ja lounastakin tarjoileva kahvila on miljööltään upea sekä herkuistaan kuuluisa. Jos majapaikassasi ei aamiaista tarjoilla, maista ihmeessä 1800-luvun paremman väen aamiainen Amurin helmessä. Tuoreen pullan ja sämpylän tuoksu kyllä johdattavat sinut oikeaan paikkaan.

Ja kaikki on paikanpäällä tehtyä. Mumms! Herkullista aamiaishetkeä

Ja kaikki on paikanpäällä tehtyä. Mumms! Herkullista aamiaishetkeä

Poikkea myös kahvilan suloiselssa puodissa. 1900-luvulla lapsuutensa viettäneet; täältä löytyy nostalgiatavaraa sinunkin lapsuudestasi

Poikkea myös kahvilan suloiselssa puodissa. 1900-luvulla lapsuutensa viettäneet huomio! Täältä löytyy nostalgiajuttuja sinunkin lapsuudestasi

 


8.7.2014

Rauhaniemessä mieli lepää

Pitkä shoppailupäivä takana? Pää täynnä kulttuuria? Olisiko aika heittää vapaalle ja lähteä virkistäytymään luontoon. Siellä pää tyhjenee parhaiten ja kehonkin akut latautuvat hujauksessa.

Tampereen lounaisosissa sijaitseva virkistysalue käsittää tyypillisimmin Lapinniemen asuinalueen rannat ja Tampereen kylpylän, Rauhaniemen kansankylpylän sekä Kaupin urheilupuiston. Vaihtoehtoja on monia; mennäkö kylpylään vai juoksulenkille järvimaisemiin? Ottaisiko perinteikkäät löylyt Rauhaniemessä vai nauttisiko yhdellä Tampereen komeimmista terasseista?

Tampereen kylpylän terassin näkymät ovat lyömättömät. Auringonlasku näyttää täältä erityisen makealta;)

Tampereen kylpylän terassin näkymät ovat lyömättömät. Auringonlasku näyttää täältä erityisen makealta;)

Tampereen kylpylä ei ole ulkomuodoltaan perinteinen kylpylähotelli. Nimittäin se on rakennettu vanhaan puuvillatehtaaseen. Vuosina 1897–1934 toiminut tehdas vaikutti ympäristön rakennuksiin. Tullessasi kaupungista kylpylälle, oikealla puolellasi on kehuttu Ansari-kahvila, joka toimii historiallisessa, 1913 valmistuneessa, kasvihuoneessa.

Tämä miljöö yllättää. Miltähän maistuisi tee historiallisessa kasvihuoneessa?

Tämä miljöö yllättää. Miltähän maistuisi tee historiallisessa kasvihuoneessa? Ansarissa voit sen kokea!

Hyppää citypyörän kyytiin kylpylältä ja lähde ihailemaan valloittavaa Lapinniemen rantaa. Järvimaisema on lumoava, mutta muista katsoa myös eteesi! Ranta kuuluu Tampereen suosituimpiin ulkoilureitteihin. Myös ympäröivää puistoa hyödynnetään runsaasti. Eilen tapasin siellä Koukkuniemen kesäteatterin harjoittelemassa uutta näytelmäänsä: ´Elomme on muistoja vain´. Kesäteatteriesitys perustuu Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden kertomuksiin. Kuinka innostava tapa kuulla historiasta!

Lapinniemen rantaväylä on kuvauksellinen kaikkine pikkusiltoineen ja upeine järvimaisemineen

Lapinniemen rantaväylä on kuvauksellinen kaikkine pikkusiltoineen ja upeine järvimaisemineen

Koukkuniemen teatteri esittää ´On elomme muistoja vain´ näytelmää 31.7 klo 18 alkaen

Koukkuniemen teatteri esittää ´On elomme muistoja vain´ näytelmää 31.7 klo 18 alkaen

Esitys perustuu Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden muistoihin ja tarinoihin

Esitys perustuu Koukkuniemen vanhainkodin asukkaiden muistoihin ja tarinoihin

Päätä retkesi Rauhaniemen v.1929 perustettuun kansankylpylään. Ota imakat löylyt suomalaisissa tunnelmissa ja pulahda Näsijärven aaltoihin. Rauhaniemi ei rajoitu vain avantouintipaikaksi, vaan kesäisin sekä kallioinen avantouintipuoli että pitkä ja matala lasten ranta täyttyvät päivän paistattelijoista.  Rauhaniemen laituria pidetään myös yhtenä Tampereen romanttisimmista suutelupaikoista;)

Aikainen lintu nappaa parhaat auringon otto ja suutelupaikat ;) Lämpimänä päivänä laituria aletaan valloittaa jo aikaisin aamusta

Aikainen lintu nappaa parhaat auringonotto ja suutelupaikat. Lämpimänä päivänä laituria aletaan valloittaa jo aikaisin aamusta

Järven vesi pysyy mukavan viileänä koko kesän johtuen suuresta Näsin selästä

Järven vesi pysyy mukavan viileänä koko kesän johtuen suuresta Näsin selästä

Rauhaniemen rakennukset on rakennettu jo vuonna 1929 ja mm. ulkopinnat ovat alkuperäiset

Rauhaniemen rakennukset on rakennettu jo vuonna 1929 ja esimerkiksi ulkopinnat ovat alkuperäiset

Ennen rannalla makoilua pieni lenkkeily Kaupin mäkisissä maastoissa tekee hyvää niin kropalle kuin mielellekin. Jos sinulla on suuntavaistoa tai kartanlukutaitoa, kokeile poiketa polulta. Kalliot ja mäntykankaat tekevät varmasti vaikutuksen.

Kaupin pienemmät polut ovat vain suuntavaiston omaaville

Kaupin pienemmät polut ovat vain suuntavaiston omaaville

Palatessasi kaupungin sykkeeseen huomaat varmasti rauhoittuneesi kokonaisvaltaisesti. Tunnet vielä tuulen Näsijärven selältä ja jykevät rantakalliot…  Sinulla on mahdollisuus nauttia ilmaisesta kohteesta vielä monta kertaa.
Panorama

 


9.7.2014

Ruusutarhan kätköissä ja kartanon tiluksilla

”Äiti vietetään täällä minun hääni, kun olen iso.” sanoin päättäväisesti kuusivuotiaana. Edelleen olen samaa mieltä. Uusrenessanssityylinen kartano on mitä hohdokkain ja ympäröivän Arboretumin tuoksut huumaavat monia juhlanviettäjiä nykyäänkin.

Kartano on auki vain tilauksesta... Joten juhlat vain pystyyn:)

Kartano on auki vain tilauksesta… Joten juhlat vain pystyyn:)

Hatanpään alue tunnettiin jo 1540-luvulla. Muinoin alueen kolme taloa yhdistyivät kartanoksi ja alue alkoi kehittyä määrätietoisesti. Kartanonherrat viljelivät edistyksellisesti maata alueella. Esim. Hans Boije oli ensimmäisiä perunanviljelijöitä Suomessa. Boije haaveili myös silkin valmistamisesta ja yritti viljellä erikoisia kasveja silkkiperhosten toukkien ravinnoksi. Kokeilujen myötä puisto alkoi laajentua ja Arboretum sai alkunsa.

Viljely on kokeellista edelleen. Esim tiluksilta löytyy pieni suoalue näiden kauniiden ruusujen lisäksi

Viljely on kokeellista edelleen. Tiluksilta löytyy myös pieni suoalue näiden kauniiden ruusujen lisäksi

Loistokkain osa Arboretumista löytyy heti kartanon takapihalta. Nimittäin ruusutarha. Silmäthän siellä sokaistuvat väriloistosta ja nenä tuupertuu ruusujen täyteläisestä tuoksusta. Tarhan sijainnin mahdollistavat suuret yli 200 vuotta vanhat puut. Ne suojaavat herkkiä kasveja Pyhäjärven tuulilta. Upeimmillaan tarha on heinäkuun puolivälistä alkaen. Voit tutustua eri lajikkeisiin rauhassa ja oppia vaikka jotakin uutta. Ota selvää, miten niin moni lajike selviää täällä pohjolassa. Voit myös nauttia rauhallisesta kävelystä puistossa. Muistan, kun poikaystäväni vei minut ruusutarhaan treffeille. Se iltapäivä jäi tosiaankin mieleen.…
Ruusujen varjossa huomaat suloisen kahvilarakennuksen. Nauti ihmeessä jäätelö terassilla ja katsasta vaihtuva näyttely kartanotyylisesti sisutetuissa sisätiloissa.

Kuinkahan monta lajiketta täältä löytyy?

Kuinkahan monta lajiketta täältä löytyy?

Historialliset puut suojaavat kasveja suuremmilta sääilmiöiltä mutta kasvien loiston takaa silti huolellinen hoito

Historialliset puut suojaavat kasveja suuremmilta sääilmiöiltä, mutta kasvien loiston takaa silti huolellinen hoito

Koira odotti omistajaansa kesäkahvilan kuistilla

Koira odotti omistajaansa kesäkahvilan kuistilla

Puisto on täynnä mysteerejä. Etsi kivi, johon on kaiverrettu teksti: ”Egno Kyrios tous ontas antou” (suom. ”Herra tuntee omansa”) Arvellaan, että kivi olisi muistona kartanonomistaja Boijen vapaamuurarihistoriasta. Mitä sinä arvelet? Kartanon viimeisen herran Fredrik Idmanin sanotaan kummittelevan tiluksillaan vielä nykyäänkin. Jos kuulet yksinäistä pianon pimputusta kartanosta tai harhailevia haamuja, todistat kartanonkummituksen olemassaolon.

Pakkaa eväät ja lähde tutkimaan Arboretum läpikotaisin. Nyt on paras aika siihen. Ehkäpä kummitus sattuu tulemaan vastaan tai näet komeat hääjuhlat kartanolla. Arboretum on historiallinen yllätysten puisto.

Kuljeskelemalla voit löytää mitä ihanampia paikkoja. Viilennä jalkojasi Arboretumin vesialueilla ja haaveile puusilloilla...

Kuljeskelemalla voit löytää mitä ihanampia paikkoja. Viilennä jalkojasi Arboretumin vesialueilla ja haaveile puusilloilla…

 


10.7.2014

Pyynikin rannat

Jokaisella kaupungilla on ranta, jonka kaikki tuntevat, jossa kaikki käyvät, jonka jopa ystäväsi naapurikaupungista tietävät. Tampereella se on Pyynikin ranta, Rosedahlin ranta tai ihan vaan Ruusis; rakkaalla rannalla on monta nimeä.

Ruusiksessa viihtyvät kaikki

Ruusiksessa viihtyvät kaikki

Ruusis on perustettu yleiseksi uimarannaksi vuonna 1931. Tampere oli silloin jo niin laaja, että harjun yli tultiin useinkin nauttimaan Pyhäjärven maisemista. Matalat rannat ja suuret nurmialueet houkuttelivat niin lapsiperheitä opettelemaan uimaan kuin auringonpalvojiakin nauttimaan Suomen lyhyestä kesästä.

Oikealle katsottaessa Pyynikin ranta päättyy Jalkasaareen. Vielä 1950-luvulla paikalla oli puinen vesikelkkamäki, josta pääsi liukumaan pitkin Pyhäjärven pintaa. Voi! Olisinpa voinut kokeilla. Jalkasaari on myös perinteinen kaupunkijuhannuksen kokkopaikka. Kallioilta on upea katsella auringonlaskuun ja pulahtaa lämpimään veteen keskiyön tunteina.

Postikorttimaisemia Jalkasaaresta

Postikorttimaisemia Jalkasaaresta

Kyllä, Jalkasaari on oikea saari. Pienen sillan yli vain ja olet poissa mantereelta

Kyllä, Jalkasaari on oikea saari. Pienen sillan yli vain ja olet poissa mantereelta

Menetpä missä virkistäytymistarkoituksessa tahansa löydät kyllä vastauksen tarpeisiisi. Aamupäivällä ranta on rauhallisempi ja iltaisin löydät nuorempaa ja vilkkaampaa menoa. Makusi mukaan, aurinko paistaa tänne koko päivän. Ruusiksessa on mahdollisuudet beach volleyyn ja tennikseen. Nurmet houkuttavat frisbeen heittelyyn. Piknik-paikkana Pyynikin ranta on valittu Tampereen parhaaksi. Alueelta löydät varmasti sopivan sopen, jos rauhaa kaipaat. Puistojoogaakin järjestetään puiden varjoissa tiistaisin 18.30. Kaupan kautta kannattaa silti saapua, sillä kioskin antimet eivät ehkä sovi jokaisen mieltymyksiin.

Beach volley antaa vaihtelua auringossa makoiluun

Beach volley antaa vaihtelua auringossa makoiluun

Palvelut ovat rannalla kohdallaan ja apu lähellä, jos jotain sattuisi

Palvelut ovat rannalla kohdallaan ja apu lähellä, jos jotain sattuisi

Vesileikeissä sitä palaa lapseksi

Vesileikeissä sitä palaa lapseksi

Jos Ruusiksen hektisyys häiritsee ota pyörä allesi ja polkaise Tahmelan rantaan n. kilometrin päähän. Ranta tunnetaan Tampereen lapsiystävällisimpänä biitsinä, sen matalien rantavesien ja rauhallisen tunnelman vuoksi.

Rauhallinen Tahmelan ranta on Pispalan kätköissä mutta vain muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta

Rauhallinen Tahmelan ranta on Pispalan kätköissä mutta vain muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta

Nyt eletään Suomen kuumimpia aikoja. Olisiko aika saada vähän väriä pintaan ja tsekata Tampereen top-biitsi?

 


10.7.2014

Ensin oli vesi.

Kaikki lähti vaatimattomasta lähteestä. Vuonna 1939 kaupunki toi linnut, sorsat. Työttömyystöinä valmistettiin puisto. Ja linnuille saari. Itä-Tampereen keidas oli syntynyt.

Pienestä lähteestä on kasvanut upea lampi

Pienestä lähteestä on kasvanut upea lampi

Sorsapuisto rakennettiin pulavuosina työttömiä työllistämään ja kaupunkilaisia virkistämään. Linnut ovat olleet puiston vetonaula alusta alkaen. Ensiksi puistoon saapuivat ankat ja myöhemmin eri lajeja riikinkukoista kanoihin. Lintuperinnettä jatketaan edelleen; sorsat palaavat puistoonsa joka kesä. Tiesitkö, että vuosina 1964–1972 sorsapuistossa toimi pieni eläintarha Tam- ja Pere-leijonineen. Silloin oli linnuilla ihmettelemistä!

Puiston pääkohteet ovat esillä kesäisin. Talveksi linnut muuttavat kaupungin järjestämiin sisätiloihin

Nyt on paras aika käväistä katsomassa lintuja. Talveksi linnut muuttavat kaupungin järjestämiin sisätiloihin

”Mennään Sorsikseen!” pikkuveljeni, 4 v, vaatii. Puisto on todellakin huomioinut lapsiperheet. Sorsapuiston maisemaa hallitsee upea 2012 valmistunut leikkialue. Kieppuminen värikkäissä laitteissa, lentäminen korikeinussa ja kiipeily hämähäkin verkossa saa joka muksun hymyilemään. Vanhemmalle väelle leikkialueen vierestä löytyy kuntoilupiste mm. crosstrainerilla ja vatsalihaslaitteella varustettuna. Eipähän tarvitse enää kykkiä puiston laidalla toimettomana, kun veljeni riemuitsee kiipeilytelineessä kavereidensa kanssa. Välipalaa tarjoilee viereinen Tampereen nuorten yrittäjien kahvila Pulu sekä ilman muuta perinteiseen tapaan Minetti-jäätelö. Leikkiessähän voi vaikka nälkä yllättää.

Me kuitsuimme tuollaisia kiipeilytelineitä hämähäkin verkoiksi. Näköjään ne riemastuttavat pikkuväkeä vieläkin

Me kuitsuimme tuollaisia kiipeilytelineitä hämähäkin verkoiksi. Näköjään ne riemastuttavat pikkuväkeä vieläkin

Sopii se leikkipuisto myös lapsenmielisillekin. Kuvassa poseeraa ystäväni Sonja

Sopii se leikkipuisto myös lapsenmielisillekin. Kuvassa poseeraa ystäväni Sonja

Leikkialueen vierestä löytyy monipuolinen sporttipaikka. Koriskentällä oli kovat pelit käynnissä

Leikkialueen vierestä löytyy monipuolinen sporttipaikka. Koriskentällä oli kovat pelit käynnissä

Välipalatauolla voi kipaista evästä nuorten yrittäjien kahvilasta puistokahvila Pulusta

Välipalatauolla voi kipaista evästä nuorten yrittäjien kahvilasta puistokahvila Pulusta tai jäätelöt Minetistä

Kiinnitä huomiota myös puiston upeisiin veistoksiin. Viktor Janssonin (Toven isä) suunnittelemat veistokset: Nuori Nainen, Kajastus, Istuva nainen valaistaan upeasti illan hämärtyessä. Ne edustavat eri tyylilajeja esim. Istuva nainen on pelkistettyä klassismia. Haaveilu patsaiden ääressä tuo kultturellin vivahteen päivään.

Osallistutpa johonkin puiston lukuisista tapahtumista, vierailet Tampere-talon laadukkaassa esityksessä tai haluat levähtää vehreässä ympäristössä, on Sorsapuisto sinua varten.  Ja jos bongaat piknik porukan soittelemassa kitaraa – liity ihmeessä mukaan! Kvaak kvaak ja mukavaa puistohetkeä.


15.7.2014

Rouhea Koskipuisto

Vaikka kuljenkin sen läpi lähes joka päivä, sen olemusta ryhdyin miettimään vasta nyt. Jykevät punatiiliset tehtaat, korkeat piiput, virtaava koski ja ihmiset. Ihmiset, jotka juoksevat bussiin, ihmiset, jotka lukevat Aamulehteä penkillä, kalastajat vieheineen. Kaiken yhdistelmä tekee Koskipuistosta juuri sen Koskipuiston.
Panorama

Virtaava koski saa perhokalastajat liikkeelle

Virtaava koski saa perhokalastajat liikkeelle

Koskipuistosta löytyvät suloiset istutukset ruusuineen, mutta Koskipuisto on paljon muutakin. Täältä löytyy tunnelmaa. Tunnelma muodostuu ytimenä olemisesta, paikasta, jossa kaikki tapahtuu. Keväisin tamperelainen ”Teekkarikaste” järjestetään täällä. Koskeen upotetaan ensimmäisen vuoden teknillisen yliopiston opiskelijat ja juhlahumua kaupungissa silloin riittää. Puisto on myös risteyskohta eri Tampereen osille: idälle ja lännelle, autottomalle ja autolliselle Hämeenkadulle ja Koskipuisto on myös useiden bussilinjojen vaihtopaikka. Hektisyyttä puistossa siis riittää. Toisaalta se riippuu näkökulmasta; haluatko ottaa vilisevät ihmiset kiireen tuntuna vai katseleeko heitä kiinnostuneena, vaikka itse levähtäisikin kosken äärellä.

Virvatulet-patsas esittää sodan mielettömyyttä ja valtaa. Veistoksen mahti sopii jylisevän kosken kupeen ja perinteikkäiden istutusten tuntumaan

Virvatulet-patsas esittää sodan mielettömyyttä ja valtaa. Veistoksen mahti sopii jylisevän kosken kupeen ja perinteikkäiden istutusten tuntumaan

Hyvällä tuurilla näet sirkustaiteilijoiden harjoituksia puistossa

Hyvällä tuurilla näet sirkustaiteilijoiden harjoituksia puistossa

Pikku Kakkonen, tuo joka lapsen suosikki, on muuntautunut leikkipuistomuotoon Koskipuiston vieressä.  Vasta uusitulta leikkialueelta löytää tuttuja hahmoja sekä mummit että muksut. Esimerkiksi Karvakuonojen laivassa on hauska seilata. Voit myös kokeilla uudenaikaisia interaktiivisia leikkivälineitä. Suosittelen ehdottomasti superhauskaa tanssipeliä!

Vauhtia muttei vaarallisia tilanteita

Vauhtia ja huippuhauskoja tilanteita

Tunnusmusiikki soi jo päässäsi kun näet nämä hahmot. Pikku kakkosen -puistossa löytyvät niin uudet kuin vanhemmatkin suosikkihahmot

Tunnusmusiikki soi jo päässäsi, kun näet tutut naamat pitkästä aikaa. Pikku kakkosen -puistossa löytyvät niin uudet kuin vanhemmatkin suosikkihahmot

Historiaa puistolla on jo kolmelta vuosisadalta. Perinteet 1890-valmistuneessa puistossa ovat silti säilyneet. Kesäaikaiset punaiset kanna-kukat on istutettu sinne ensimmäisen kerran jo v.1939.
Puistoa voi tunnelmoida sen varrella olevista kahviloista ja ravintoloista. Kesäkahvila Lempi Pikku kakkosen puiston vieressä tarjoaa nuorille kesätöitä ja puistoilijoille makoisat eväät. Täytetyt leivät ovat heillä erityisen maukkaita.

Aurinkoinen päivä veti Lempi-kahvilan pöydät täyteen. Ulkokahvilaan myös karvakaverit ovat tervetulleita

Aurinkoinen päivä veti Lempi-kahvilan pöydät täyteen. Ulkokahvilaan myös karvakaverit ovat tervetulleita

Koskipuisto tarjoaa aitoa rosoisen tamperelaista tunnelmaa kaiken ikäisille. Se on siellä, missä tapahtuu ja tekee Tampereesta juuri sen, mikä sen kuuluukin olla.

Tampereen ytimessä on vehreä kohtaamispaikka. Jos sovit treffit tänne, voit olla varma, että kaverisi tietää mihin tulla

Tampereen ytimessä on vehreä kohtaamispaikka. Jos sovit treffit tänne, voit olla varma, että kaverisi tietää mihin tulla


16.7.2014

Ikuisesti sinun, Tampere

Oletko koskaan tuntenut siivekkäiden otusten lentoa vatsassasi, kun tapaat rakkaasi, kun koet jotain ikimuistoista tai tunnet jotain erityistä? Sitten ymmärrät tämän: kävelen pitkin Hämeenkatua ja haluaisin halata jykeviä kivitaloja ja hymyillä poskeni tainnoksiin. Tampere on rakkauden kaupunki.

Tänä kesänä Tampere tulvii rakkautta. All bright – kampanja kannustaa kertomaan oman rakkaustarinasi Tampereella http://www.tampereallbright.fi/love-is-all-bright/ sivuilla. Kampanjan laatima rakkauden kartta kertoo sinulle muiden rakastamat mestat. Mistä löytyy kihelmöivän ihana jäätelöpaikka? Entä romanttisin varjo Juice Leskisen kauniille lyriikoille?  Rakkaus on monipuolista ja näkyy kaikkialla. Citypyörien satuloissakin on rakkautta merkitsevät tarrat. Ehkäpä tapaat minut jakamassa All bright – vesiliukoisia tatuointeja joku päivä. Rakkaus kuuluu jokaiselle. Myös korkeakulttuuriin eli museokeskus Vapriikkiin.

All bright -projekti on Tampere-rakkauden lähettiläs ja se näkyy ympäri kaupunkia

All bright -projekti on Tampere-rakkauden lähettiläs ja se näkyy ympäri kaupunkia

A sticker on a saddleVapriikki sijaitsee Tampellan historiallisella tehdasalueella, joka on nähtävyys jo sinänsä. Tampellan veturi-, turbiini- ja tekstiilitehdas toimi vuosina 1840–1970. Samat 14 000m² tilat ovat siis nykyään museo- ja tutkimuskäytössä. Vapriikissa ei peitellä rosoista tehdashistoriaa, vaan putket ja ketjut ovat osa sisustusta. 
Kannattaa tehdä museosuunnitelma ennen vierailuasi. Ehkä nuorempi museokaverisi on kiinnostuneempi interaktiivisesta leikin historiasta kuin hätkähdyttävän tunnelmalatauksen tavoittavasta sisällissotanäyttelystä.  Jokainen näyttely on rakennettu huolella, kaikilla aisteilla koettavaksi elämykseksi. Seikkaile Tammerkoskessa, lyö kiakkoo ja tägää #vapriikki vierailullasi. Museo ei olekaan vain hiljaisia saleja ja ”ÄLÄ KOSKE” – kylttejä.

Vanhan Tampellan tehtaan portit johdattavat tehdasalueen sydämmeen

Vanhan Tampellan tehtaan portit johdattavat tehdasalueen sydämeen

Osasitko päätellä, että Vapriikki-nimi tulee ruotsin sanasta ´fabrik´?

Osasitko päätellä, että Vapriikki-nimi tulee ruotsin sanasta ´fabrik´?

Vanha tehdas on mitä mainioin sekä tunnelmaltaan että kooltaan

Vanha tehdas on mitä mainioin sekä tunnelmaltaan että kooltaan

Citypyöräilyä entisaikaan. Monet näyttelyt käsittelevätkin Tampereen kehitystä ja keksintöjen saapumista tänne

Citypyöräilyä entisaikaan. Monet näyttelyt käsittelevätkin Tampereen kehitystä ja keksintöjen saapumista tänne

Monipuolisuuteen on täällä panostettu; löytyy sisustus, videon pätkät, opastukset, interaktiivisuus, tunnelmaäänet...

Monipuolisuuteen on täällä panostettu; löytyy sisustus, videon pätkät, opastukset, interaktiivisuus, tunnelmaäänet…


All bright näkyy Vapriikissa ainutlaatuisena näyttelynä: Afroditen valtakunta –kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa. Valtakunnan porteilla voit kuvitella itsesi jumalattareksi ja kuvauttaa itsesi tägillä #vapriikinvenukset. Näyttely hehkuu romantiikkaa: ruusuja, vaaleanpunaiset seinät, tunnelmavalaistus. Myös itse näyttelyesineet olivat minulle aivan uudenlaisia. Oletko itse nähnyt ikinä egyptiläisen muumion sarkofagia tai kauneustuotteita vuodelta 300 eaa.?

Hänkö on se maailman kaunein nainen?

Hänkö on se maailman kaunein nainen?

Rakastu luontoon ja polje. Tee romanttiset treffit maailman kauneimman olennon, Afroditen, kanssa Vapriikissa. Löydä kaupunkimme suloisimmat paikat. Täällä unelmiesi rakkaus odottaa. Uskollinen, särmikäs ja aina sinun: Tampere.

 


17.7.2014

Ennen loistetta ja savukoneita

”Jäiks! Nyt se kyllä tulee päälle…” mietin mutta rakentajat kokoavat valtavaa telttaa tuulen tuiskeessa. Eilen pääsin tutustumaan festareihin hieman eri vinkkelistä. Pääsin rakkaan Tammerfestimme kulissien taakse tutkimaan, mitä on rakentaa neljäpäiväiset musiikkijuhlat. Olinpa onnekas, kun tilaisuuteni tuli juuri tänä vuonna sillä Tammerfest viettää 20-vuotis synttäreitään.

Tammerfest on perinteikäs festari jo vuodesta 1994

Tammerfest on perinteikäs festari jo vuodesta 1994

16–19.7 Tampere täyttyy juhlahumusta. Joka puolella tapahtuu kokoajan jotakin; keikkoja löytyy mm. risteilyltä Näsijärvellä, klubeilta kuin perinteiseltä Ratinan niemen festarilavalta. Itsekin joudun valitsemaan mahtikeikkojen väliltä, kun tarjonta on niin huippua. Citypyörä on muuten kätevä tapa liikkua kokemuksesta toiseen.

Ratinan niemessä voi nauttia Tampere-henkisistä maisemista kosken äärellä

Ratinan niemessä voi nauttia Tampere-henkisistä maisemista kosken äärellä

Iloisen juhlamielen tavoittaa kyllä aika helposti, mutta lavan takana on ollut käynnissä hurja työ jo paljon ennen porttien avaamista. Pääsin jututtamaan Pinkkua Ace Production-tapahtumarakentajayhtiöstä kesken kiireisten valmisteluiden. ”Meiltä on täällä yhdeksän työntekijää” hän kertoi. ”Siis yli sadan muun toimijan kanssa. Meidän hommamme on vain pystyttää teltat, sähköistää alue, hoidella juoksevia asioita sekä pitää huolta tästä kaikesta itse tapahtuman ajan. Niin ja se kunnon työ alkaakin vasta valojen sammuttua, kun puramme koko alueen.” Hän lisäsi kun oli nähnyt ilmeeni. Kyllähän tuossakin hommaa on aamusta iltaan… ”Tämä on tällainen pieni kesätyö. Teemme sitten leipätyötämme talvisin” Pinkku mainitsee. Toisaalta onhan hommassa etunsa: keikkoja ja starojen tapaamista. ”Olen tehnyt tätä jo jonkin aikaa, joten ei se enää ole niin ihmeellistä”

Kätevää on roudareiden mökijällä mennä mutta meille juhlijoille taitaa olla parempi pyöräillä

Kätevää on roudareiden mökijällä mennä, mutta meille juhlijoille taitaa olla parempi pyöräillä

Lavan alla tapahtuu

Lavan alla tapahtuu

Festarit on rakennettava tuli räntää tai rakeita. Pinkku kertoi, että kuuluisat Suomen säät eivät ole juuri vaikuttaneet täällä Tampereella. ”Meren äärellä on joskus hieman tulvinut” hän muistelee. Tapahtuman organisointi alkaa jo talvella. Eri osapuolet saavat pian suunnitelman, jonka mukaan toimia. ”On hyvä aloittaa ajoissa esim. täällä aloitimme hommat jo maanantaina. Eikä työ lopu siihen. Purkamiseen menee myös paljon aikaa eli hommia meillä on yhteensä ainakin yli viisi päivää itse juhlan lisäksi” Pinkku mainitsee.
En ollut hahmottanut, paljonko työtä onkaan ennen ja jälkeen loisteen. Kaikkihan on vielä tehtävä olosuhteista huolimatta.

Torstaina bileet alkavat. Vielä on töitä jäljellä...

Torstaina bileet alkavat. Vielä on töitä jäljellä…

a little group

Nyt on meidän vuoromme tehdä voitavamme. Luodaan huipputunnelma ja juhlitaan vastuullisesti. Luulen, että se on paras kiitos kaikille hommia paiskineille.

Tehdään osuutemme myös ympäristön puolesta:)

Tehdään osuutemme myös ympäristön puolesta:)


18.7.2014

Rakkautta ensi silmäyksellä Tampereen ytimessä

Tampereen koko voi hämätä kaupungin merkittävyydessä historian kannalta. Kahden sosialistilegendan ensikohtaaminen merkitsee sekä meille, että maailmalle aika paljon.

Tämä merkittävä kohtaaminen sai museonkin alulle. Tunnistatko heitä?

Tämä merkittävä kohtaaminen sai museonkin alulle. Tunnistatko heitä?

Yllätyin, kuinka paljon Vladimir Iljitš Lenin on vaikuttanut Suomessa. Sosialismin isä asui tukijoineen ja ystävineen Suomessa kahden vuoden ajan 1900-luvun alussa. Tuolloinhan Suomi oli osa Neuvosto-Venäjää. Osa Suomesta kannatti itsenäisyyttä, osa taas olisi mieluiten tehnyt sosialistisen vallankumouksen Leninin kanssa. Tampereella käydyt tapaamiset toveri Leninin johdolla muuttivatkin Suomen historiaa.

Suuret salaiset tapaamiset järjestettiin silloisessa työväentalossa, jossa museo nykyään toimii. Toisella kertaa kaksi sosialismin maanpäällistä ”jumalaa” kohtasivat ensi kerran, toisella päätettiin Suomen itsenäisyydestä. Ehkä kohtaamisessa oli idealistista  rakkautta ensisilmäyksellä, mutta tuskin se oli järin merkittävä maailman historian kannalta. Lenin tavoitteli aasi ja porkkana efektiä auttaessaan Suomea itsenäistymään. Kun Suomelle antaisi itsenäisyyden ja kiitollisuudenvelan, pysyisi se lojaalina. Ehkäpä vasemmisto ryhtyisi vielä vallankumoukseenkin?

Toveri Lenin oli maailman pelastaja ja tasa-arvon tuoja

Toveri Lenin oli maailman pelastaja ja tasa-arvon tuoja

Puolueeton museo perustettiin vuonna 1946 työväenopiston opiskelijoiden ehdotuksesta. Museolla oli runsaasti alkuvaikeuksia ajalle tyypillisen venäläisvihan vuoksi. Neuvostoliitto tuki hieman museota ja lahjoitti näyttelyesineitä. Niissä näkyy vahvasti Lenin – kultti, jota minun oli ennen vierailuani museossa vaikea ymmärtää. Palvonta tiivistyi tarkasti suojeltuun kameraan, jolla oli otettu viimeinen kuva elävästä Leninistä.

Neuvostoliiton lahjoitukset olivat hiukan ideaansa tukevia. Tässä kipsijäljennös Stalinin kuolinnaamiosta

Neuvostoliiton lahjoitukset olivat hiukan ideaansa tukevia. Tässä kipsijäljennös Stalinin hautajaisnaamiosta

Se arvokas kamera

Se arvokas kamera

Nykyään Suomi-Venäjä – seura pitää huolta Lenin-museostamme, kunnes se siirtyy Työläismuseo Werstaan alaisuuteen Finlaysonin alueelle. Nykyinen näyttely koostuu sekä Leninin henkilöhistoriasta, että Leninin ja Suomen yhteisestä historiasta. Näyttely on peräisin 1980-luvulta sisältäen vanhahkoa tietoa, joten se uudistetaan muuton yhteydessä. Millainen on sinun unelmiesi Lenin-museo? Paikan päällä voit vaikuttaa laittamalla lappuja toiveiden puuhun tai vaikka äänestämällä.

Puu on jo täyttynyt toiveista. Sinun ei ole vielä siellä, joten pidä kiirettä:)

Puu on jo täyttynyt toiveista. Sinun ei ole vielä siellä, joten pidä kiirettä:)

Nukkuvat eivät voi valittaa. Äänestämään siis!

Nukkuvat eivät voi valittaa. Äänestämään siis!

”Jokaisen kokin tulisi pystyä hallitsemaan valtiota” – Vladimir Lenin.
Mitä mieltä sinä olet? Herättele ajatuksia eri elämäntyyleistä maailman ainoassa Venäjän ulkopuolisessa Lenin-museossa.

Ainutlaatuinen tilaisuutesi on koittanut! Tämän takia kannattaa ainakin tulla

Ainutlaatuinen tilaisuutesi on koittanut! Tämän takia kannattaa ainakin tulla

 


21.7.2014

Klassinen museo, virkeä sisältö

Hiljaisuus ja kuvat. Katseeni vaeltelee ja pysähtyy seinille. Voin nauttia ja imeä sisääni kulttuuria. Taide vaatii keskittymään ja ajattelemaan. Se herättää tunteita. Älä anna ennakkoluulojen hämätä. Taide on jokaiselle oma kokemus, eikä koskaan samanlainen.

 Entinen vilja-aitta palvelee nyt museona

Entinen vilja-aitta palvelee nyt museona

Tampere on viimeaikoina satsannut kulttuuriimme ja antanut meille mahdollisuuden löytää sisäinen näyttelyihmisemme lähtemättä maalta merelle kalaan. Klassinen sana ´taidemuseo´ ei ehkä houkuttele varsinkaan nuorempia kulttuurinkuluttajia. Mielestäni tämä voisi johtua vain ennakkokäsityksistämme ja museon leimasta huippuvirallisena paikkana. Ovathan muksut elokuvateatterissakin hiljaisesti, jos näkymä kiinnostaa. Mikseivät sitten näyttelyssäkin?
Tampereen taidemuseon monipuolinen näyttelytarjonta takaa jokaiselle jotakin, mikä saa sisällä tunteet liikkeelle. Jo rakennus on teos itsessään. C.L. Engelin suunnittelema entinen viljamakasiini koristellaan usein näyttelyn teeman mukaan myös ulkoapäin.  Tällä hetkellä museo esittelee Vuoden nuori taiteilija – näyttelyä. ´Tuntemattomien juhlien jäänteet´ saa ajattelemaan, mitkä asiat ovat meille välttämättömiä. Taide koostuu kierrätysmateriaaleista ja kuvaa kulutusjuhlien jälkeistä ylitarjontaa. Taidenäyttelyt eivät enää ole pelkää maalia kankaalla. Taiteilijat Nabb ja Teeri ovat jopa kieltäneet itseltään maalaamisen. Ehkäpä kierrellessäsi huomaat, että  videotaide onkin sinun juttusi.

Most of the exhibition rooms had a capturing maybe little scary atmosphere

Jokaisessa huoneessa oli oma vagitseva tunnelmansa. Minua jopa pelotti joissain osissa näyttelyä

Nabb ja Teeri olivat tehneet taidetta kaikesta siitä, mitä me säilytämme asenteella "Kyllä tälle vielä on käyttöä"

Nabb ja Teeri olivat tehneet taidetta kaikesta siitä, mitä me säilytämme asenteella ”Kyllä tälle vielä on käyttöä” Arvaatko mitä tämä möhnä on?

Näyttely tarjosi huikeasti oivallettavaa. "Näinkin asiat voi tehdä..." "Tuo teksti on ihan totta!"

Näyttely tarjosi huikeasti oivallettavaa. ”Näinkin asiat voi tehdä…” ”Tuo teksti on ihan totta!”

Modern art
Rauhallisemman, mutta varmasti vaikuttavan, muumikokemuksen saat museon alakerrasta. Japanilaistenkin suosikkihahmot muumilaaksosta ovat lähteneet ´Seikkaillen kotiin´. Muumit kertovat paljon enemmän kuin lasten tarinoita. Rakastan muumiaforismeja. Tästä vaikutuin:”Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan.” (Pikku Myy), joka liittyy myös talon toiseen näyttelyyn.

Muumilaakson upea näyttely pureutuu elämän vastakohtiin. Kaikki teokset ovat alkuperäisiä. Ne ovat joko itsensä 100-vuotiaan muumimamman Tove Janssonin tai hänen kumppaninsa Tuulikki Pietilän käsialaa. Täällä on esillä teoksia, joita niiden herkkyyden takia ei edes saa siirtää.  Ainutlaatuista muumifaneille!

Tove Janson oli monipuolinen taiteilija. Ennen muumejaan hän teki sarjakuvaa, kirjoitti lehtiin ja voitti kuvataidekilpailuja. Hän jatkoi sarjakuvalinjaa myös muumeissa

Tove Jansson oli monipuolinen taiteilija. Ennen muumejaan hän teki sarjakuvaa, kirjoitti lehtiin ja voitti kuvataidekilpailuja. Hän jatkoi sarjakuvalinjaa myös muumeissa

Lapsuuteni kauhu, Mörkö on vanhemmalla iällä muuttunut sympatian kohteeksi. Ennakkoluulot sen puhumattomuutta ja olemusta kohtaan olivat tehneet siitä niin syrjityn ja kylmän

Lapsuuteni kauhu, Mörkö on vanhemmalla iällä muuttunut sympatiankohteeksi. Ennakkoluulot sen puhumattomuutta ja olemusta kohtaan olivat tehneet siitä niin syrjityn ja kylmän

Villimpiä kokemuksia hakiessasi kokeile myös museon etäosia. Nykytaiteen museo järjestää näyttelyitä ympäri Tamperetta ja TR1 taidehalli sijaitsee Finlaysonin alueella. TR1 tarjoaa tällä hetkellä lumoavan kokemuksen valokuvauksen maailmasta. Tajusin, että kamera voi olla vain väline taiteessa, ei itseisarvo. Se todellakin näkyy ´Carried by light´- näyttelyssä.

Koko näyttelytarjonnan Pirkanmaalla voit katsastaa Aamulehden menoinfon nettisivuilta (http://aamulehti.menoinfo.fi/). Ennakkoluulot romukoppaan, pyörä alle ja lähde taideseikkailulle.


22.7.2014

Symbolien ympäröimänä Tuomiokirkossa

Katolisten kirkkojen kultaukset, ortodoksien värikkäät kupolit ja mystinen tunnelma moskeijoissa. Olen nähnyt mitä upeimpia pyhättörakennuksia ulkomailla. Tampereen tuomiokirkko lukeutuu ehdottomasti näiden mystisesti kauniiden pyhättöjen joukkoon.  Jylhyys ja juuri oikeanlainen ”kolkkous” kuuluvat kirkon tunnelmaan. Upea kellotorni ja linnamaisuus ei vähennä kirkon viehätystä – päinvastoin.

Tuomiokirkko on oiva nimi tunnetuimmalle kirkollemme. Kiviseinät ja korkeat tornit uhkuvat voimaa

Tuomiokirkko on oiva nimi tunnetuimmalle kirkollemme. Kiviseinät ja korkeat tornit uhkuvat voimaa

Sortovuosien aikana rakennetussa kirkosta (1902–1907) löytyy valtavasti piilomerkityksiä ja symboleja. Voit huomata pienissäkin yksityiskohdissa jotakin omaa kulttuuria puolustavaa. Taiteen kultakautemme tähtien (Simberg, Enckell) päätyöt löytyvät kirkon seiniltä. Freskot Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha ovat käytettyjä nykyäänkin esimerkiksi  mainonnassa. Vilkaisepa kattoon. Kirkon korkeimmassa paikassa pyhyyden tyyssijassa on käärme. Siis mitä? Keskelle kirkkoa on maalattu kaiken pahuuden lähde? Pahuutta ympäröivät kuitenkin Jumalan suojelusenkelit. Ihan kuin tässä maailmassakin, kirjoitetaan Raamatussa. Kirkon koristukset olivat kyllä aikalaisille aika suuri pala. Myöhemmin merkitykset oivallettiin ja nykyään tuomiokirkko on suomalaisen symbolitaiteen esikuva.

Voimakkaat värit hallitsevat kirkkoa. Ne antavat ytyä harmauteen

Voimakkaat värit hallitsevat kirkkoa. Ne antavat ytyä harmauteen

En ole tullut ajateleeksi, että nämäkin ristit merkitsevät jotakin. Simberg on maalannut ristilukin selkäkuvion. Ristilukki oli myös sortovuosien tunnuslaulu

En ole tullut ajateleeksi, että nämäkin ristit merkitsevät jotakin. Simberg on maalannut ristilukin selkäkuvion kupoliin. Ristilukki oli myös sortovuosien tunnuslaulu. Onneksi asioita ei herkkinä aikoina yhdistetty…

Paikan päällä se on todella vangitseva

Paikan päällä se on todella vangitseva

Kirkon ulkomuodosta vastasi Lars Sonck. Hänkin korosti suomalaisuutta kansallisromanttisella tyylillä maustettuna upeilla torneilla.. Kirkko rakennettiin käsityönä ja kaikki suomalaisvoimin sekä materiaalein. Lukuun ottamatta kelloja, jotka tuotiin Saksasta. Niillekin Jean Sibelius antoi hyväksyntänsä, joten eikö se ole jo melkein kotimaista tuotantoa. Pääkäytävällä voit huomata maton alta pilkistävät ritilät. Ennen muinoin kun kirkko lämmitettiin puilla, lämmin ilma virtasi ritilöistä saliin. Tämä aiheutti kirkon jatkuvan nokeentumisen ja tavasta sitten pian luovuttiin. Alttaritaulun vasenmassa yläkulmassa on viiru kirkon mustuusasteesta. Huh, huh! Aikamoinen peseminen on ollut!

Vanhan lämmitystavan historia kurkistelee edelleen

Vanhan lämmitystavan historia kurkistelee edelleen

Kotimaiset alkuperäiset urut ovat nykyään harvinaiset

Kotimaiset alkuperäiset urut ovat nykyään harvinaiset

Tuomio- ja ns. pääkirkkona toiminut rakennus on ollut monien tapahtumien keskiössä. Täältä on haettu turvaa sisällissodan aikaan ja otettu sähkövalo käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa. Lamppuja ei ole peitetty varjostimilla. Olihan se hienoa olla elektroniikan pioneerikirkko. Nykyään kirkosta löytyy tapahtumia moneen makuun. Kiviseinät ja karu tunnelma on vaikuttava konserttiympäristö. Suosittelen.

Nyt on sinun  aikasi ryhtyä symbologiksi ja löytää vielä kätköissä olevat salaisuudet. Melkein kuin Da Vinci koodista, eikö?


23.7.2014

Kuin oma tehdasvatikaanimme

He olivat finlaysonilaisia. Heillä oli oma poliisi ja sairaala, tehdas ja jopa raha. He elivät työlleen joka päivä 12 tuntia. Elättääkseen perheensä. Elääkseen Suomen Manchesterissa.

Portti erotti Finlaysonin muusta maailmasta

Portti erotti Finlaysonin muusta maailmasta

Skotlantilainen James Finlayson saapui Suomeen perustamaan tehdasta mahtavien koskien ääreen. Hänen bisneksensä eivät olleet tuottaneet lähempänä, joten halpa työvoima (Suomi oli tuolloin kehitysmaatasolla) ja helppo energian lähde saivat tulevan pohatan asettumaan tänne erämaahan. Uudessa 1820-valmistuneessa suomalaisessa tehdaspioneerissa tuotettiin tekstiiliteollisuutta. Finlayson toi suuren maailman ihmeet työläisten arkeen. Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi täällä ja suurin höyrykone alkoi rouskuttaa.  Pohjoismaiden suurin teollisuuskompleksi oli syntynyt.

Tämän tultua mummoja ei enää tarvittu kutomaan

Tämän tultua mummoja ei enää tarvittu kutomaan

Mitenköhän työläisten korvat kestivät tämän pauhinaa?

Mitenköhän työläisten korvat kestivät tämän pauhinaa?

Uskaltaisitko sinä ohjata tätä vempelettä?

Uskaltaisitko sinä ohjata tätä vempelettä?

Finlaysonin alue laajeni tasaisesi ja nykyään se onkin oivallinen paikka tutustua arkkitehtuurin eri kerrostumiin. Aikanaan Finlaysonin valtakunta oli arkkitehtuurisestikin edelläkävijä. Mestariteoksena pidetty Kuusvooninkinen torni oli Teollisen Vallankumouksen mukaisesti suunniteltu tehokkaaksi. Väliseiniä tai vessoja ei ollut. Niissähän voisi vaikka levätä, kun silmä välttää. Eikä silmä koskaan välttänyt; työntekijät olivat alituisessa valvonnassa koko 12 tuntisen työpäivänsä.  Kuusvooninkinen on säilynyt todella hienosti ulkomaisiin aikalaisiinsa verrattuna.

Nimi, Kuusvooninkinen tulee ruotsin sanasta sex våningar. Olihan tornissa kuusi kerrosta

Nimi, Kuusvooninkinen tulee ruotsin sanasta sex våningar. Olihan tornissa kuusi kerrosta

Tehdasalueen ydin on pumpulin valkeaa rapattua tiiltä. Vuosina 1837–1860 tämä kuului tehdasrakennustyyliin. Muut osat ovat Tampereen tavaramerkistä punatiilestä tehtyjä. Jos haluat ideoita punatiilien käyttöön, kiertelepä hiukan Finlaysonilla. Uusimpien rakennusten (TR 54 kuusikymmentäluvulta) selkeiden ikkunoiden ja uusgoottilaisten rakennusten välillä on huikea ero. Punatiiliteema on jatkettu ympäröivällä alueella paljon. Jopa alueen kirkolla ja upouusilla kerrostaloilla on punatiilinen pinta.

Valkeaa kuin puuvillapellolla

Valkeaa kuin puuvillapellolla

Koristeeliset talot on rakennettu joko ajalla jolloin se oli muotia tai sitten ne olivat pomojen omistuksessa

Koristeeliset talot on rakennettu joko ajalla, jolloin se oli muotia tai sitten ne olivat pomojen omistuksessa

Punatiili-teemaa on jatkettu läheisillä asuinalueilla

Punatiili-teemaa on jatkettu läheisillä asuinalueilla

Finlaysonin kirkko tunnetaan erityisesti lasten kirkkona. Kesäisin paikalla ovat myös huikeat oppaat

Finlaysonin kirkko tunnetaan erityisesti lasten kirkkona. Kesäisin paikalla ovat myös huikeat oppaat

Koko perhe asui Finlaysonilla ja poistui sieltä hyvin harvoin. Lapsethan kävivät myös töissä ja myöhemmin, tämän tultua laittomaksi, koulussa. Finlayson oli oma minivaltionsa Tampereen sisällä. Siellä oli jopa oma valuuttansakin!

Nurkan takana löytyvätkin jäljelläolevat työläisten asunnot

Nurkan takana löytyvätkin jäljelläolevat työläisten asunnot. Ne ovat vieläkin jonkun koteja

Tehtaan henki on edelleen näkyvissä alueella, vaikka tehdastoiminta loppui 1990-luvulla. Finlaysonin alueella on nykyään lähestulkoon enemmän työntekijöitä kuin tehtaan kulta-aikoina. Ihmisiä työllistävät media-alan yritykset mm. Aamulehti sekä erilaiset virkistyspalvelut. Alueen kahvilat ja ravintolat ovat hyödyntäneet kettinkejä ja vanhaa koneistoa sisustuksessaan. Sateisena päivänä menemmekin usein juuri vanhan kehräämön tiloihin Siperiaan ja valitsemme monikulttuurisesta ruokatarjonnasta mieleisemme. Tanskalaistyylinen Tivoli on varma valinta ja aina yhtä maukas. Museoita ja taidegallerioita löytyy myös. Tehtaan elämää esittelevällä työläismuseo Werstaalla on avoin sisäänpääsy ja huikea tunnelma. Täällä näet alkuperäisen höyrykoneenkin, joka on valtava. Usko pois, se on suuri.

Minkä tyylinen ruoka on mieleistäsi? Intialainen, amerikkalainen, italialainen, tanskalainen... Vaihtoehtoja löytyy ja miljöö on mieletön

Minkä tyylinen ruoka on mieleistäsi? Intialainen, amerikkalainen, italialainen, tanskalainen… Vaihtoehtoja löytyy ja miljöö on mieletön

Werstaan näyttely pistää todella miettimään

Werstaan näyttely pistää todella miettimään

handkerchiefs

Ota mielikuvituksesi käyttöön. Millaista elämä oli muurien sisällä?

Finlayson


24.7.2014

Mitä? Onko tämä kirkko?

Menee hetki, ennen kuin arvaa, mikä ihme rakennus tämä oikeastaan on. Ulkoapäin sen hoksaa vain yksityiskohdista. Aah! Tuolla on risti! Niinpä, tuossahan lukeekin kirjasto.

Tampereen kiistellympien rakennusten joukkoon kuuluvien Kalevan kirkon ja pääkirjasto Metson takana on arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä. Erityisesti Reima Pietilän tyyli on kyllä aika hip. Hän on aina kulkenut vastakkaiseen suuntaan kuin aikalaisensa. Tämä on todella kannattanut vaikka suurta arvostusta töilleen hän on saanut lähinnä jälkikäteen. Menestyksekäs ura on johtanut suunnittelemaan niin Suomen suurlähetystöä New Delhiin kuin presidenttimme virka-asuntoa Mäntynimeä.

Moderni kirkko moderneille ihmisille. Kalevassa asuu pääosin opiskelijoita

Moderni kirkko moderneille ihmisille. Kalevassa asuu pääosin opiskelijoita

Pietilät ovat kuitenkin palanneet kantapaikkaansa Tampereelle useampaankin otteeseen. Kalevan kirkosta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka Reima voitti, ei-niin-tyypillisellä ehdotuksellaan. Raili-puolison kanssa yhteistyössä suunniteltu kirkko sisältää paljon symboleja. Kellertävä ulkoväri viittaa pellavaan ja kirkko on kalan muotoinen yläilmoista katsottuna. Kirkko tavoittaa eleettömyydestään huolimatta arvokkaan tunnelman. Johtuisiko se sitten huikeasta korkeudesta? Pietilöiden alkuperäistä suunnitelmaa piti vielä pienentääkin 15 %. Ymmärrän hyvin miksi; kirkkosalin korkeus on tälläkin hetkellä huikeat 30m. Kirkko oli kovan arvostelun kohteena valmistuessaan vuonna 1966. Aikalaisten mielestä kirkon ei sopinut näyttää viljasiilolta ja saikin näin lempinimen Sielujen siilo.

Kolhon ulkomuodon takana odottaa valoisa, upea kirkkosali

Kolhon ulkomuodon takana odottaa valoisa, upea kirkkosali

Itä-Tampereella on vähän paikkoja, josta avautuisi tämän veroinen näköala

Itä-Tampereella on vähän paikkoja, josta avautuisi tämän veroinen näköala

Kiva tausta + kiva sää = SELFIE

Kiva tausta + kiva sää = SELFIE

Omaleimainen tyyli jatkui vuonna 1978. ”Monumentaalinen ja toimiva kirjastorakennus” suunnittelukilpailun tuomaristo totesi ja tällä kertaa Metso-linnun muotoinen kirjasto rakennettiin Tampereen ytimeen. Kun muutin Tampereelle kuusivuotiaana, Metson pitkät käytävät olivat suosikkejani etsiessäni uusia iltasatuja. Valikoima oli aivan valtava. Kirjaston koko hämmentää vielä näin vanhemmallakin iällä. Kirjasto on saanut uutta ilmettä viime vuosina ja kaupunkilaisten toiveita on kuunneltu remontoinnissa. Kirjasto on monipuolistunut hiirenhiljaisesta hallista avoimeksi kulttuurin keskukseksi. Asiakkaiksi toivotaan myös nuoria. Vapaaseen hengailuun on järjestetty paljon tilaa ja mainio kahvila palvelee yläkerrassa. Katsasta myös yläkerrassa oleva vaihtuva taidenäyttely. Näyttelyn teokset on aina huolella valittu. Metsosta jokainen löytää lempisoppensa, on se sitten hipihiljainen lehtienlukusali tai puheensorinan siivittämä keskusaula.

Siis onko tää UFO? Ymmärrän hämmennyksesi. Sana ´ jännä´ kuvaa mielestäni rakennusta parhaiten

Siis onko tää UFO? Ymmärrän hämmennyksesi. Sana ´ jännä´ kuvaa mielestäni rakennusta parhaiten

Kysy tietopalvelusta apua mikäli löytäminen tuottaa hankaluuksia. Minulle se on tuottanut... No aika kauan

Kysy tietopalvelusta apua, mikäli löytäminen tuottaa hankaluuksia. Minulle se on tuottanut… No aika kauan

Nuoret ovat tulevaisuuden kirjaston kanta-asiakkaat. Kaikki äänet vaimentavassa pallotuolissa voi keskittyä vaikka pääsykoekirjoihin

Nuoret ovat tulevaisuuden kirjaston kanta-asiakkaat. Kaikki äänet vaimentavassa pallotuolissa voi keskittyä vaikka pääsykoekirjoihin

Siina 6v lempimesta. Lasten osasto. Muksuille järjestetään mainioita tapahtumia ja valikoima kirjoista on huikaiseva

Siina 6v:n lempimesta. Lasten osasto. Muksuille järjestetään täällä mainioita tapahtumia ja valikoima kirjoista on huikaiseva

Minulle tällaiset erikoiset rakennukset antavat voimaa. Jokaista ei voi heti miellyttää ja elämässä saa kulkea omaa polkuaan. Tampereella erilaisuuden arvostus kasvaa koko ajan, koska meillä on massasta poikkeavia ihmisiä, jotka eivät pidä erilaisuuttaan itseisarvona. Uusien ideoiden ja modernien fiksujen ihmisten avulla teemme yhdessä unelmiemme Tamperetta

 


25.7.2014

Parhailla pyöräteillä kuvankauniissa lähiössä

Suloinen Viinikka on Hatanpään kartanon tiluksille rakentunut lähiö, joka pääsi Tampereen kaupunkiin mukaan 1913. Tehdaskaupungin kasvu oli 1900-luvun alussa vauhdikasta ja työläisille tarvittiin yösijoja. Tiivistä asumista haluttiin välttää sen aiheuttamien sairauksien vuoksi. Niinpä puutalokortteli laajeni laajenemistaan ja 1930-luvulla se olikin rakennetuista esikaupungeista väkirikkain.

Seuraa opasteita ja olet Viinikassa muutamassa minuutissa

Seuraa opasteita ja olet Viinikassa muutamassa minuutissa

Ja uskoisin, että värikkäin. Heti kuuluisan tukosalttiista liikenneympyrästä, jota leikkisästi kutsutaan Viinikan sekoittajaksi, selvittyään (ja tämähän ei koske meitä pyöräilijöitä!) pääsee idyllisille kujille nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta. Jokainen talo on oma taideteoksensa. Osa on kuin Peppi Pitkätossun Huvikumpu ja osa muistuttaa romanttisia mummonmökkejä satukirjoista. Viinikka on harvoja säilyneitä puutaloalueita Tampereella, eikä sitä ei ole vihitty mitenkään turistinähtävyydeksi. Täällä pääset havainnoimaan tamperelaisten arkea ilman vilinää.

Kujilla ja kaduilla kierrellessä Viinikka käy tutuksi

Kujilla ja kaduilla kierrellessä Viinikka käy tutuksi

Oi! Voisinpa minäkin asua täällä!

Oi! Voisinpa minäkin asua täällä!

Wooden house
Maamerkkinä Viinikalle on korkeatorninen keltainen komistus: Viinikan kirkko. Tamperelaissyntyinen Yrjö Vaskinen on yhdistänyt päätyössään tuolloin uutta funkkista ja 1920-luvulle tyypillistä klassismia. Hän vei voiton kirkon suunnittelukilpailussa muiden muassa  nuorelta Alvar Aallolta. 1932 valmistuneessa kirkossa on paljon moderneja piirteitä ja erikoisia yksityiskohtia.  Heti ulko-oven pielissä näet hakaristi-ornamentit. Hakaristi ei siis olekaan vain pahamaineinen natsi-symboli? On monta syytä, miksi perhekirkosta löytyy hakaristejä. Hakaristit ovat olleet Suomessa esihistoriallinen koristelumalli ja onnen symboli. Alttaritaulua kirkossa ei ole vaan pyhätöstä löytyy Suomalaiseen kirkkokulttuurin epätyypillinen kullattu puupatsas. Huomaatko myös, että saarnatuoli on ”väärällä” puolella perinteiden mukaan? Tähän päädyttiin täysin käytännönsyistä, sillä näin saatiin kulku seurakuntasaliin sujuvammaksi.  Viinikan kirkko on ensimmäinen ns. arkikirkko. Saman katon alta löytyvät niin kirkko- ja seurakuntasali kuin nuorisotilat ja pappila. Kirkon nuorisotyön arvellaan alkaneen juuri Viinikan kirkon valmistumisesta. Kirkossa käyminen ei rajoittunut enää jumalanpalvelukseen puupenkeillä, vaan kirkko alkoi madaltaa seurakuntalaisten kynnystä osallistua.

Eteläisen Tampereen maamerkki on solakkatorninen kaunotar: Viinikan kirkko

Eteläisen Tampereen maamerkki on solakkatorninen kaunotar: Viinikan kirkko

Kristillisyys ennen kaikkea. Monimerkityksellisistä koristeista voit kysäistä lisää oppaalta

Kristillisyys ennen kaikkea. Monimerkityksellisistä koristeista voit kysäistä lisää oppaalta

Uloimmat piilit ovat vain koriste. Syynä oli arkkitehtiuurin taiteellisen näkemyksen ja rakennusmestarin käytännöllisen katsantokannan risteämä

Uloimmat piilit ovat vain koriste. Syynä oli arkkitehdin taiteellisen näkemyksen ja rakennusmestarin käytännöllisen katsantokannan ristiriita suunnitelmissa

Mitä sinä ajattelet tästä alttarin tyylistä?

Mitä sinä ajattelet tästä alttarin tyylistä?

Yhden pysähdyksen taktiikalla Viinikan kirkossa. Saman katon alta kaikki Jumalan palveluksesta partiotiloihin

Yhden pysähdyksen taktiikalla Viinikan kirkossa. Saman katon alta kaikki Jumalan palveluksesta partiotiloihin

Viinikka on perheiden unelmakaupunginosa. Oma rauha, yhteisöllinen tunnelma ja kaikki palvelut ovat kivenheiton päässä. Ja ne pyöräreitit! Tampereen parhaimmistoa sanoisin. Viinikassa pyörät kulkevat pitkin omaa kaistaansa.

Täällä poljetaan omaa kaistaa!

Täällä poljetaan omaa kaistaa!

 

 


28.7.2014

“Chim chim-in-ey, chim chim-in-ey 
Chim chim cher-oo!”
-Savupiippuja ja vielä lisää savupiippuja

10 savupiippua jäljellä. Vaikka Tampere kunnioittaa historiaansa, on meidän symboleitamme purettu. Tee 360° kierros. Montako piippua löysit?

Montako piippua bongaat?

Montako piippua bongaat?

Tästä löytyy Tampere-elementit: punatiilet, kuparikatot ja tottakai piiput

Tästä löytyvät Tampere-elementit: punatiilet, kuparikatot ja tottakai piiput

Lempinimi, pohjoisen Manchester ”Manse” tuo usein mieleen nokisen teollisen ympäristön. Teollisuuden ”kultakausina” on pyykit voitu viedä ulos kuivumaan pelkäämättä niiden tuhriintumista nokeen ja savuun. Yksi merkittävimmistä tekijöistä tässä on savupiippujen suunnittelu. Jo ensimmäiset piiput rakennettiin kattojen yläpuolelle. Kun kerrostalot alkoivat kohota kohti taivaita, tarvittavat korotukset tehtiin myös savupiippuihin. Hajuhaitoilta ei kuitenkaan säästytty. Milloin tuuli puhalsi palaneen nahkan hajun kotipihoille. Milloin joku oli pyörtyä saippuatehtaan kemikaalileijuissa.

”Piiput kuuluvat kansallismaisemaamme.” Olen samaa mieltä Museoviraston kanssa. Olisihan Haavoittunut Enkelikin Tuomiokirkossa hieman valju, jos meidän piippumme olisivat poissa. Viimevuosina piippujen vakava rapistuminen on huomattu todenteolla. Korjaustyöt ovat kalliit,a sillä entisöinti tulisi tehdä historiaa kunnioittaen. Lyhennystäkin on ehdotettu, mutta ajatus ei ole saanut kannatusta. ”Piipuissa ideana on juuri se korkeus!”

Korkeimpana esimerkkinä toimii Tampellan tehtaan piippu (melkein sata metriä). Itse Tampellan tehdas valmistui jo vuonna 1856, mutta piippu on kollegoidensa nuorimmasta päästä (v.1947). Vuodet ja Suomen rankka ilmasto ovat koulineet piippua. Nokijäämät haurastuttavat sitä edelleen. Puhdistus- ja ylläpitotyöt kustantavat kaupungille 20 000e vuodessa, joten kunnon entisöinti on pian ajankohtainen.  Hämärtyvissä syysilloissa voi nähdä myös Tampellan piipun ”batman”valon – tarkkaile taivasta!

Na-na-na-na BATMAN-valolla varustettu jättiläisemme

Na-na-na-na BATMAN-valolla varustettu jättiläisemme

1870 valmistui vanhin piippumme. Keskustorin laidalla olevaa Frenckellin piippua sanotaan usein piippujen kaunottareksi. Kahdeksankulmainen punatiiliputki on kieltämättä aika upea. Frenckellin pannuhuone on piipun kyljessä. Nykyään historiallisissa tunnelmissa pääsee lukemaan lehdet, sillä pannuhuone on kirjaston käytössä. Ympäröivät jugend-rakennukset luovat kontrastia punatiilille. Keltainen pylväskomistus, vanha kirjastotalo on omistettu kulttuurille. Näyttelyt ja konsertit ovat aina laadukkaita, ja miljöön puitteet vahvistavat kokemusta. Keskustorin laidalla sijaitseva Vanha kirkko on perinteinen ja maalaishenkinen kirkko.´Kauneimmat joululaulut´ ovat vanhan kirkon hitti. Vanha kirkko on myös maahanmuuttajien ja ei-suomenkielisten kirkko, jossa järjestetään paljon myös englannin- ja ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia.

Onko tämä mielestäsi Tampereen kaunein piippu?

Onko tämä mielestäsi Tampereen kaunein piippu?

Vanha kirjastotalo omaa upean ympäristön kulttuuritapahtumille

Vanha kirjastotalo tarjoaa upean ympäristön kulttuuritapahtumille

More relaxed happenings are put up here in Laikunlava outdoor stage

Rennommille tapahtumille soveltuu Laikunlava ulkoilma stage viereisessä puistossa

The wooden church is different from other Tampere´s churches

Puukirkko poikkeaa muista Tampereen kirkoista

TAKO:n piipusta nousee vielä tänä päivänäkin savukiehkurat. Kartonkitehdas on toiminut keskellä kaupunkia jo vuodesta 1865. Ympäristöasioiden ja meluhaittojen kanssa TAKO on joutunut tekemään töitä. Itse en ole nähnyt missään muualla niin hyvin organisoitua tehdasta keskellä kaikkea.  Tarkan valvonnan ja saasteettomuuden takia tehdas onkin pysynyt paikallaan. Piipusta tulee vain vesihöyryä. Linnut rakastavat sen lämpöä talvisin.

TAKO:lla tarvitaan vielä nokikolaria

TAKO:lla tarvitaan vielä nokikolaria

 


29.7.2014

Gourmet-ruokaa työläiskaupungin tyyliin

”Mustamakkara on maailman ainoo kurmettiruoka, jota saa syärä pipa päässä” Ilmoittaa Tapolan koju Tampereen toreilla. Tampere ei olisi Tampere ilman sianveri-ruismakkaraamme. Oikeaoppinen nauttiminen vaatii pienen oppitunnin tamperelaisten herkkusuiden opastamana. Tapasin Tammelan torilla pariskunnan, joka tiivisti pääsäännöt: ”Kyytipojaksi kylmä sininen, ei rasvaton, maito ja puolukkahillo. Ympäristö on myös oleellinen; torilla makkara on syötävä. ”Jos haluat välttyä turistin leimalta tässä vielä peritamperelaisen tapa nauttia perinneherkku:

Ystävälliset pitkänlinjan tamperelaiset kertoivat parhaat vinkit mustamakkaran nauttimiseen

Ystävälliset pitkänlinjan tamperelaiset kertoivat parhaat vinkit mustamakkaran nauttimiseen

1. Valitse paikka. ”Täällä Tammelantorilla ja ´Alarannalla´ eli Laukontorilla on ihan omat tunnelmansa” pariskunta kertoo.  Alarannasta löytyvät upeat maisemat ja ärhäkkäät lokit. Tammela on taas mustamakkaran koti. Talvisin tapaamme syödä makkaramme kauppahallissa. Pääasia kuitenkin on, että torilla makkara on syötävä. ”Se maistuukin ihan erilaiselta muualla” minulle vakuuteltiin.

Tori se olla pitää! Laukonorilla (kuvassa) ja Tammelan torilla ovat omat kannattajansa

Tori se olla pitää! Laukonorilla (kuvassa) ja Tammelan torilla ovat omat kannattajansa

2. Jonota rauhassa. Makkara ei ole turistijuttu, vaan tamperelais-isä saattaa viedä koko perheensä kojulle herkkulounaalle.

Keskipäivä makkaranmyynnin kulta-aikaa

Keskipäivä on makkaranmyynnin kulta-aikaa

3. Paljonko laitetaan? Makkara ostetaan ilmoittamalla hinta kauppiaalle ja hän leikkaa sinulle palan. Euron pötkö maisteluun, kahdesta ylöspäin saa jo nälän loittonemaan. Muista lisukkeeksi sininen maito

Ei huolta! Saat kyllä makkaran kouraasi, vaikka hifistelijöiden etikettisäännöt unohtuisivat

Ei huolta! Saat kyllä makkaran kouraasi, vaikka hifistelijöiden etikettisäännöt unohtuisivat

4. Nauti perinteisesti seisten tai istahda rotvallin (katukivetys) reunalle. Nyt saa puhua ruoka suussa; sitä varten linnut majailevat torilla
5. Maha täynnä ja mainio mieli. Viskaa voipaperi roskikseen ja lähde tutustumaan toritunnelmaan.

Kasvisruokailijana en itse ole päässyt mukaan mustamakkarakulttuuriin. Toreiltamme löytyy onneksi huikea määrä valikoimaa. On rouheaa toriruokaa mm. muikkuroveita, raakaruokaa Böönassa ja etnisiä paikkoja maailmalta. Malesialainen ravintola Borneo torin laidalla on suloinen, intiimi ravintola mausteisine makuineen. Suosittelen.
 Eilen kävimme tutustumassa sekä paikallisten että kriitikoiden kehumaan Veijon Kokkitykki ravintolaan. ”Unohtakaa hienostopaikat! Tuoretta ja simppeliä järkevään hintaan” sanotaan. Veijo itse on mukava kaveri. Pitkän linjan tekijä kertoi salaisuutensa olevan vakioasiakkaat ympäri Suomen. ”Meitä ei myöskään huono sää haittaa, kun olemme täällä sisätiloissa” Lounaaksi valitsin päivän kalavalikoiman. Siinä oli sitten montaa sorttia: haukea, kampelarullaa ja jopa huippu herkullista lohimunakasta. Kermainen alkukeitto tiivisti runsaan aterian. Hinta-laatu-suhde oli mainio, kuten torin laidalla kuuluukin. Veijolla tunnelma oli, kuin olisin syönyt meidän Lapin mökillä: vasta valmistettua kalaa, perhepotretteja seinillä ja lämminhenkisiä ihmisiä.

Eat fresh! Torin tuoreustakuu on taattu

Eat fresh! Torin tuoreustakuu on taattu

Borneossa ei ole sorruttu suomalaistamiseen. Maut ovat aitoja. Nam!

Borneossa ei ole sorruttu suomalaistamiseen. Maut ovat aitoja. Nam!

Jonon mitta kertoo laadusta toriympäristössä

Jonon mitta kertoo laadusta toriympäristössä

Raakaruoka ja terveellisyys ovat päässeet torille mukaan

Raakaruoka ja terveellisyys ovat päässeet torille mukaan

a cake

Asiantuntevaa kokkausta ja mukavaa palvelua Veijon Kokkitykki -ravintolassa

Asiantuntevaa kokkausta ja mukavaa palvelua Veijon Kokkitykki -ravintolassa

Poikaystäväni muiden muoassa kehui Veijon mestaa. "Kesäni parhaat muikut!"

Poikaystäväni muiden muassa kehui Veijon mestaa:”Kesäni parhaat muikut!”

Kodikas tunnelma takaa viihtyvyyden

Kodikas tunnelma takaa viihtyvyyden

Tampereella toritunnelma on ainutlaatuinen. On hienoa, kuinka torikulttuuri loistaa täällä edelleen myös paikallisten keskuudessa. Toreilla voi nauttia Tampereesta kaikilla asteilla!

Market atmosphere

 


30.7.2014

Kun ei tiedä mistä aloittaisi

Ruokafriikin keitaassa, pohjoimaiden suurimmasta kauppahallissa valinnanvaraa löytyy kahden salin täydeltä. Kapeita kivipolkuja reunustavat perinteiset kahvilat, erikoisliikkeet, tuoksut ja tunnelma. Kauppahalli ei jätä kenenkään masua tyhjäksi. Edullisuus ja aitous ovat hallin takuu. Täällä Amerikan herkut, mm. hot dogit saavat uutta potkua.

Tämä paikka on unelma sekä herkkusuille että tunnelmoijille

Tämä paikka on unelma sekä herkkusuille että tunnelmoijille

Hypermarkettien aikakautena paluu juurille on nousussa. On mukava tietää, mistä suuhun laittamamme ruoka tulee. Lisäaineettomuus ja ekologisuus nostavat ruoan arvostusta. Kauppahallista ei myydä sikaa säkissä. Asiantunteva palvelu ja laatutakuu varmistavat sen. Tuotetta pääsee myös itse testailemaan välittömästi.

Luomu ainakin näyttää paremmalta ja pitää omantunnon puhtaana

Luomu ainakin näyttää paremmalta ja pitää omantunnon puhtaana

Kauppahallia pidetään yhtenä kauneimmista kauppahalleista Suomessa. 1901 perustettu ”Kauppakeskus” on pitänyt kiviset jylhät seinänsä, kaari-ikkunansa ja hämyisen valaistuksen. Sana ´halli´ kuvaa paikkaa mielestäni kovin huonosti. Korkea katto ja koristeelliset yksityiskohdat tuovat ostoshetkeen historiallista hohtoa. Julkisivu Hämeenkadulle päin on upea kaari ikkunoineen. Molemmin puolin hallia suojelevat kaupanjumalat Merkuriukset ja heitä ympäröivät kaksi käärmettä. Arkkitehtuuri Hjalmar Åbergin on julkistenrakennusten suunnittelijamestarina tehnyt jylhää jälkeä.

Pienet yksityiskohdat ja suuret puitteet tekevät shoppailuhetkestä erityisen

Pienet yksityiskohdat ja suuret puitteet tekevät shoppailuhetkestä erityisen

Suojeltu halli perustettiin sekasortoiseksi muodostunutta torikulttuuria hillitsemään. Tunnelma on astetta torien huutoa hillitympi ja ostokset saa tehdä tunnelmoiden. Kauppiailla on sinulle aikaa, joskus jopa pieneen juttutuokioon.

Kauppahalli tarjoaa henkilökohtaista palvelua. Oikeasti.

Kauppahalli tarjoaa henkilökohtaista palvelua. Oikeasti.

Yllättäen myös Tampereen paras ravintola Neljä Vuodenaikaa sijaitsee täällä. Ranskalais-suomalainen lounasravintola saa huikeat jonot puolenpäivän aikaan. Tuoreus ja laatu sen tekevät. Täällä ei ole sellaista ”mättölounas” – meininkiä. Neljän Vuodenajan special hot doigit ovat kyllä mainitsemisenarvoisia. Uusia tuulia amerikkalaisiin perinteisiin.

Neljän vuodenajan raaka-aineet tulevat viereisestä kojusta ja huippukokkien touhuja pääsee katsomaan avokeittiön merkeissä

Neljän vuodenajan raaka-aineet tulevat viereisestä kojusta ja huippukokkien touhuja pääsee katsomaan avokeittiön merkeissä

Kauppahalli tekee vaikutuksen, eläväisyydellään ja valikoimallaan. Täältähän löytyvät kaikki palvelut kampaamosta, alkuperäiseen lihakauppaan. Itse jään vain katselemaan ympärilleni. En tiedä mihin keskittyä kun kiintopisteinä voivat olla kaupunkilaisten keskustelut, ahventen hohtavat kyljet tai laadukkaiden keittiöiden höyryt.

 


 

30.7.2014

Mitä syödä Tampereella, jos elimistö asettaa rajoitteita?

Ruoka. Tuo ihmisen elintoimintoja ylläpitävä elementti. Nykyään useimmat ruuat valmistetaan automaattisesti laktoosittomiksi tai vähälaktoosisiksi, joten laktoosi-intolerantikon elämä on muuttunut aikaisempaa helpommaksi. Suurin osa allergisoivista ruoka-aineista on hyvinkin helposti vältettävissä, kunhan osaa lukea ruokalistaa tai avata suunsa oikealla hetkellä. Joillekin allergiat saattavat olla hengenvaarallisia, erityisesti pähkinät ja kala ovat näistä yleisimpiä. Sitten on näitä allergioita, jotka ovat lähinnä ärsyttäviä, joista itse kärsin. Olen laaja-alaisesti vilja-allerginen, enkä näin ollen voi syödä edes kaikkea keliaakikolle sopivaa. Tämä hankaloittaa melkoisesti ulkona syömistä, mutta kun osaa etsiä ja kysyä löytää itselleenkin sopivia vaihtoehtoja.

Valitettavan haastavaa on etsiä valmiiksi lounaspaikkoja, sillä likimainkaan kaikki ravintolat eivät vaivaudu merkitsemään ruokalistoilleen internetissä merkintöjä edes laktoosi- tai gluteenipitoisista ruuista. Lähes kaikki muut allergeenit on luettavissa suoraan ruuan sisältämistä ainesosista, mutta kun sanotaan vain ”kastike”, harvat asiakkaat osaavat päätellä mihin se on tehty.

Tampereen keskusta on pullollaan lounasravintoloita, joten vaihtoehtoja on melko lailla joka lähtöön. Pelkästään Hämeenkadun varresta löytyy valikoimaa pikaruokaravintoloista ja japanilaisesta ravintolasta, viikinkiravintolaan ja salaattibaareihin. Keskustorin ympäristö on aarreaitta myös ruokarajoitteisille, sillä Aleksis Kiven Kadulla palvelee viehättävä pikku kahvila Kaffila, jossa on laaja valikoima ainakin gluteenittomia tuotteita. Kauppahallissa puolestaan on gluteenittomaan leivontaan keskittynyt leipomo, josta tarkistin tänään valmistusaineet ja valitsin matkaan evääksi lohihyrrät, jotka valmistetaan riisi-peruna-maissi-jauhoseoksesta. Maissi on hieman ongelmallinen, mutta sen kestää pienissä määrin. Kivenheiton päässä Keskustorilta sijaitseva Viikinkiravintola Harald ilmoittaa listallaan, että lähes kaikki ruuat voidaan valmistaa laktoosittomiksi, vähälaktoosisiksi tai gluteenittomiksi. Useimmissa ravintoloissa on ainakin erillisestä pyynnöstä saada ruoka rajoituksiin sopivana.

Tänään kävimme testaamassa työkaverini Siinan kanssa Kauppahallin lounastarjontaa. Omien ongelmieni lisäksi Siina on kasvissyöjä, joten haastetta piisasi silläkin osalla. Kasvissyönti tosin otetaan tätä nykyä mainiosti huomioon, ainakin melko monessa paikassa. Muun muassa itse valitsemani Umami sanoi ottavansa kasvissyöjät ja allergiat huomioon, vaikka annos onkin omakase, eli kokin valinta. Lisäksi annokset valmistetaan tuoreista raaka-aineista aivan asiakkaan silmien edessä, joten koko ajan näkee mitä annosta tehdessä tapahtuu. Pääasiassa käytettävä kala ostetaan myös Kauppahallissa sijaitsevasta Nygrenin Kalaherkuista, joten tarjolla olevat annokset ovat käytännössä riippuvaisia siitä, mitä kalaa on ollut saatavilla tuoreena. Kokki Liqun Zhang ansaitsee kiitoksen myös siitä, että käytti hansikkaita valmistaessaan ruokaa. Annos itsessään oli monipuolinen, paahdettu lohinigiri, kaksi munakasrullaa ja valikoima erilaisia kasvismakeja. Sain siis nenäni eteen tuoretta ja värikästä ruokaa, mutta mikä parasta, se maistui aivan suorastaan taivaalliselta!

Siina löysi oman ruokansa Kauppahallin Kotilounaasta, jossa tarjolla oli aurinkokuivatulla tomaatilla ryyditettyä kasvislasagnettea. Siinan annos oli kieltämättä aika houkuttelevan näköinen ja varmasti noin kolme kertaa isompi kuin omani. Kauppahallin Kotilounaan eduksi on mainittava opiskelijaystävällisyys, sillä opiskelijakortilla lounaan saa viidellä eurolla, vaikka ei tuo alle kymmenen euron hinta päätä huimaavalta tunnu tuon kokoisesta annoksesta. Kotilounaan kaikki annokset jäävät tuohon hintahaarukkaan, kun esim Umamin isommat sushiannokset yltävät 15 euroon, mikä sekin on vielä vähän, jos vertaa aivan a’la carte-ravintoloiden listahintoihin. Tosin en voi omastani valittaa senkään osalta, että olisi loppunut kesken, tulin nimittäin kymmenestä sushipalasta aivan sopivan täyteen. Terveellisempäähän sanotaan olevan, että syö vähemmän kerralla ja hiukan useammin. Hyvä syy keittää kotiin päästessä ranskalaishenkinen Cafe au Lait lohihyrrän seuraksi.

Juttusarja ruokaongelmaisen lounasseikkailusta jatkuu myöhemmin tällä viikolla.

-Nina

Allergikot huomio! Kauppahallissa on Tampereen ainoa gluteeniton leipomo

Allergikot huomio! Kauppahallissa on Tampereen ainoa gluteeniton leipomo

 


31.7.2014

Ideoiden koti

Jo 1700-luvun lopussa kosken varsi huomattiin menestyksekkäänä paikkana. Suomen kuuluessa Ruotsiin kuningas Kustaa III perusti Tampereen uudeksi vapaanyrittämisen keskukseksi. Kuka vain saattoi kehittää idean ja kokeilla onneaan kosken varrella. Ideointi alkoi ja kasvoi kasvamistaan. Tuli Finlayson, perustettiin tehtaita ja pohjolan Manchester alkoi muodostua.

Kehitys on käynnissä vielä tänä päivänäkin.  Monet tuotteet ovat saaneet alkunsa täällä ja jatkuvaa kehitystyötä tehdään niin Hervannassa Teknillisellä yliopistolla kuin jokaisen kaupunkilaisen omassa päässäkin. Meillä on utelias suhtautuminen yrityksiin ja innovaatioihin. Jokaiselle annetaan mahdollisuus. Tänä kesä olen innostunut uudesta Tom & Crill –lounasravintolasta.

Tom & Crill on perustettu katu-uskottavaan paikkaan

Tom & Crill on perustettu katu-uskottavaan paikkaan

Mitä muuta ihminen voi toivoa? Kolmen ruokalajin menu laadukkaista raaka-aineista, huippuystävällinen palvelu, raikas miljöö hintaan 8.8e. Olen häkeltynyt.
Vuonna 2013 syksyllä Tom & Crill aloitti lounastoimintansa. Jo muutamaa vuotta aiemmin huippukokki Tomi Koskenniska (mm. hotelli Ilveksen keittiömestari) päätti kokeilla onneaan ja perusti menestyksekkään catering-yrityksen.

Ystäväni Rosanna oli innoissaan "Tänne tullaan uudestaan Siina!"

Ystäväni Rosanna oli innoissaan ”Tänne tullaan uudestaan, Siina!”

Poikkesin eilen lounaalle rouheisiin funkkis-taloihin Tom & Crill:iin ja yrittäjä-pääkokki Koskenniska istahti välipalalle viereiseen pöytään. Chilinen kasviskeitto edessään hän alkoi kertoa: ”Etsin uusia haasteita uralleni tuolloin. Nyt saan tehdä juuri mitä haluan”. Joo-o, mutta miten laadukkaan ruoan, hinnan ja kaiken yhdistäminen oikein sujuu? Entäpä ekoasiat? ”Käytän raaka-aineita, joita tukku tarjoaa ja totta kai sesongin mukaan. Suoraan sanottuna lähiruoka jne. ovat median luomia ilmiöitä. Lähiruokahan keksittiin jo sotavuosina. Kolikolla on kaksi puolta ja näin on vaikeaa tehdä eettisesti ´oikeita´ ratkaisuja. ” Koskenniska vertasi kalan hintaa Suomessa ja ulkomailla: ”Kuha Näsijärvestä maksaa viisinkertaisesti ulkomaiseen verrattuna. Miksi olemme niin ahneita?”

Rapeakuorinen leipä rouskuu ihanasti. Tom & Crill on myös varustettu kondiittorilla

Rapeakuorinen leipä rouskuu ihanasti. Tom & Crill on myös varustettu kondiittorilla

Joko vesi herahti kielelle?

Joko vesi herahti kielelle?

Milloin on taas valkosuklaa-moussea? Lämmin marjakiisselikin maistui mainiosti kun siihen dippasi tarjolla olleita keksejä:)

Milloin on taas valkosuklaa-moussea? Lämmin marjakiisselikin maistui mainiosti, kun siihen dippasi tarjolla olleita keksejä:)

Tom & Crill:in asiakaskunta koostuu niin TAYSin johtokunnasta kuin tavallisista rakennustyöläisistä. Rento tunnelma pitää jokaiselle ovet avoinna. Sijainti on ideaali Koskikeskuksen vieressä persoonallisissa funkkistaloissa. ”Olemme siirtäneet takaseinää jo kolme kertaa, kun asiakkaita on ollut niin paljon” Koskenniska nauraa. Itse toivon, että Tom & Crill säilyttää särmikkyytensä menestyksen jatkuessa. Intiimi, aito tunnelma, monipuolinen, vaihteleva ruoka ja ihana henkilökunta tekevät paikasta erityisen.

Luottakaamme itseemme. Tämä kaupunki ei olisi tällainen ilman yrittelijäitä ihmisiä. Tampere on mahdollistanut puitteet, ihminen on hoksannut idean ja napannut hyppysellisen onnea sekä luottanut itseensä. Rohkea yrittäjyys antaa potkua niin itselle kuin kaupungillekin.

"Avokeittiö näyttää, etteivät kokit ole mitään staroja vaan tekevät kunnon työtä" Koskenniska kertoo onnistuneesta ratkaisustaan

”Avokeittiö näyttää, etteivät kokit ole mitään staroja, vaan tekevät kunnon työtä” Koskenniska kertoo onnistuneesta ratkaisustaan

 


31.7.2014

Harmaa päivä kurkisti ikkunoista ja eilisen sateen jäljet näkyivät asfaltilla. Kiiruhdin toimistolle ensimmäisenä työpäivänä. Jalkani tutisivat innosta; olihan saanut jännittävimmän kesätyön ikinä.

Ekokumppanit olivat minulle jo tuttuja työelämään tutustumisen kautta yhdeksänneltä luokalta. Yhteisten vuosiemme aikana olin päässyt kokemaan laajan skaalan innostavia työtehtäviä. ”Mitä, minäkö kaupunkipyörälähettilääksi?” mietin, vaikka olin saanut jo tehdä vastuullisiakin hommia yhtiöllä. ”En minä ole tarpeeksi hyvä raapustamaan oikeaa blogia” mietin.

Tunsin kauhunsekaista riemua kaikesta, mitä minun tuli tehdä: blogata, polkea ja somettaa koko ajan. Itseluottamukseni oli lusussa kuin mummolan pyöränrenkaat. Viikkojen kuluessa mieleni tuulet alkoivat muuttaa suuntaa; minähän pystyn tähän! Loppujen lopuksi antautuminen kesäisen Tampereen ja sanojen vietäväksi nosti bloggarihenkeäni. Läheisteni ja pomoni Ernon kannustus auttoivat minua rentoutumaan. ”No worries!” hän tapaa sanoa. Olen vasta viime viikkoina ymmärtänyt, että asiat kyllä järjestyvät ja huolehtiminen on vain polkemisenergian tuhlausta.

Myrskytuuli ja rakeet, pihkaan mählääntyneet pyörät ja kadonneet tekstit bittiavaruudessa. Kesäinen Tampere on opettanut vastoinkäymisistä. Mieleni ”survivor bag” on täyttynyt vinkeistä, miten selviytyä niin ärtyisistä pyöräilijöistä kuin Suomen säihin varautumisesta. On hienoa päästä haastattelemaan aikuisia ja olla kuin heidän veroisensa. Olen oppinut työelämänkäytäntöjä ja saanut sisäpiirintietoja vaikka millä mitalla.

Ensimmäinen kaupunkikesäni on vilissyt silmissä. Pulaa kirjoitettavasta tai kuvamateriaalista ei ole ollut yhtenäkään päivänä. Tampereella näkee ja kokee joka hetki, kunhan pitää aistinsa avoinna. Tämä kaupunki ei rajoitu vain Särkänniemeen ja mustaanmakkaraan, vaikka ne ovatkin suuri osa sitä. Olen tutustunut kujiin, museoihin ja ihmisiin raikkaalla tavalla. Olen nähnyt enemmän kuin aiempana kymmenenä asuinvuotenani täällä.

Ihmiset ja kotikaupunkini tunnelma ovat mahdollistaneet oppimiseni ja kokemukseni. Eläytymistäni ja heittäytymistäni kaupungin pyörteisiin on katsottu suopein silmin. Joku jopa on kiitellytkin seikkailujeni tuloksista. Tampere on kaupunki, jolla on mahdollisuuksia myös meille 17-vuotiaillekin. Vaikka kesälaitumet odottavat, pyöriä ja kaupunkiani en hylkää. Tämä kesä muistetaan kiitollisina rakkaille kaupunkilaisille, kotikaupunkini kulmille ja luotettaville menopeleille.

-Siina Matihaldi

 


1.8.2014

Lounastaikaa itäisen Hämeenkadun tuntumassa

Jos katsoo Tamperetta Hämeensillalta kohti Rautatieasemaa, katsoo tietämättään Tampereen tiheintä ravintolakeskittymää. Voisi oikeastaan puhua Tampereen Runsaudensarvesta. Hämeenkadulla itselläänkin on jonkun verran ravintoloita, mutta erityisesti sitä ympäröivät korttelit suorastaan pursuavat vaihtoehtoja.

Reporting to duty - the new citybike embassador: Nina

Uusi kaupunkipyöräreportterinne Nina, valmiina palvelukseen

Ruokavalioni asettamien rajoitteiden vuoksi jätin pois lukemista kaikki pizzeriat ja muut italialaishenkiset ravintolat. Laadukkaita sellaisia tähän matkaan mahtui useampi, Tammerinpuiston Trattoria, turkulaislähtöinen Dennis, Como ja Tampereen kuuluisin pizzeria, Napoli, näin muutamia mainitakseni. Napolista itse asiassa saa pizzansa myös gluteenittomana, mutta päätin jättää sen kokeilemisen jollekin toiselle kerralle, sillä en kuitenkaan ole aivan varma mitä sikäläinen taikina pitää sisällään.

Makuhermoille on tarjolla vähän erilaisia kokemuksia pitkin matkaa. Espanjalaista henkeä voi tavoitella tapasravintola Inezissä ja legendaarisessa Bodega Saludissa. Saludin omistajuus vaihtui vuoden alkupuoliskolla, enkä sen jälkeen ole ehtinyt käymään siellä, kuitenkin palaute ravintolassa käyneiltä on pääasiassa positiivista edelleen, joten en usko laadun kärsineen muutoksesta.

Pohjois-Amerikan manteretta kaipaaville on tarjolla texmex-henkinen Pancho Villa, siipiravintolat Sticky Wingers sekä SiipiWeikot ja vastikään kasvojen kohotuksen kokenut New York. Pancho Villassa vallitseva hittituote ovat hampurilaiset, vaikka paljon muutakin on tarjolla, tämän houkutuksen päätin väistää suosiolla, sillä hampurilaiset ovat pizzan ohella niitä tuotteita, joita minulla on säännöllisesti ikävä. Sticky Wingers ei vielä ollut avannut oviaan, sillä kyseinen ravintola on hieman iltapainotteisempi. SiipiWeikot on Tampereen vanhin siipiravintola ja heidän valmistamiaan siipikastikkeita myydään myös kaupoissa. New Yorkin raskaat annokset eivät varsinaisesti houkutelleet näin kuumalla, vaikka herkullisia ovatkin. Ehkä sitten kun hieman viilenee, menen katsastamaan uusitun ilmeen.

Salaatteja ja ruokaisia leipiä on tarjolla Wayne’s Coffeessa, Siilinkarilla, Café Europassa ja Konditoria Kulmassa. Näistä suosikkini, jopa toinen olohuoneeni, on Café Europa Aleksanterinkadulla. Lounasaikaan siellä on tarjolla vaihtuva valikoima salaatteja ja leipiä ohi normaalin listan. Toki myös se normaali lista on olemassa lounasaikaankin. Wayne’s Coffee tarjoilee kahvien lisäksi lounasaikaan uuniperunoita ja salaatteja. Vuodesta 1960 toiminutta Siilinkaria pidetään ihan syystä palana tamperelaista kahvilakulttuuria, joten vierailua sielläkin voin suositella lämpimästi. Itse käyn siellä lähinnä kahveilla, koska erikoista valikoimaa on melko runsaasti tarjolla. Uusimpia salaattipaikkoja edustavat PureBite ja Greli. Greli keskittyy lounassalaatteihin ja asiakkaan toiveiden mukaan valmistettuihin annoksiin. PureBite puolestaan tarjoilee omien sanojensa mukaan puhdasta, tuoretta ruokaa aasialaisella takapotkulla.

Muita itämaisia makuja on tarjolla Japanista, Kiinasta, Thaimaasta, Intiasta ja fuusioituna Asian Bistro Masussa. Ortodoksisen kirkon vieressä on japanilainen ravintola Watami Sushi, jonka tosin jätin tällä kertaa väliin, koska eilen kävin Umamissa. Vaihtelu pitää mielen virkeänä. Thaimaalainen ravintola Faasai Koskipuistossa on lajinsa ainut edustaja Tammerkosken itäpuoleisessa keskustassa. Tosin, jos otetaan huomioon myös Thai & Laos- ravintolat, niin Suvantokadulta löytyy Nittaya. Intialaiset, New swagath ja Namaste, jätin nekin lämpötilan vuoksi väliin, sillä en vieläkään osaa tilata intialaista ruokaa oikealla tulisuusasteella ja päädyn harkitsemaan sukeltamista Tammerkoskeen. Talvella moiset lähinnä lämmittävät miellyttävästi. Kiinalaisia ravintoloita on eri tarpeisiin useampia. Lotus Garden Rongankadulla tarjoilee astetta hienompaa kiinalaista ruokaa ja suosittelenkin tätä kokeiltavaksi erityisesti, jos mieli halajaa tulista ja vähän erikoisempaa ruokaa perinteisen kanan sijasta. Itse viimeksi siellä käydessäni söin ankkaa ja avecilla oli tiikerirapuja. Molemmat annokset olivat erinomaisia. Lounasaikaan useimmat kiinalaiset ravintolat tarjoavat buffetlounaita, liikuin kuitenkin kohti lounastani niin myöhään, että tähän vaihtoehtoon turvautuminen ei oikeastaan ollut enää vaihtoehto.

Siten kuulinkin takeawayn kutsun ja päädyin Tampereen parhaaseen noutoruokaravintolaan. Se kantaa nimeä Pikkukiinalainen Nguyen Cao Su. Paikalla oli pari ryhmittymää syömässä myös ihan paikan päällä. Aika harvinainen näky sinänsä, sillä Pikkukiinalainen on useimpien mielestä nimenomaan noutoruokaravintola, lukeudun heihin myös itse. Yleensä noutoruokaa sieltä on hakemassa useampikin porukka, tällä kertaa onnistuin olemaan ainut. Pikkukiinalainen on nimensä mukaisesti pieni, mutta sen valtaisan suuri kilpailuvaltti on erinomaista laatua oleva, edullinen noutoruoka, jota vielä saa kerralla sen verran, että siitä syö kolmesti. Itselleni tarttui mukaan Kanaa Peking, 6,50 €. Sopivasti tulista, vähän hapanta ja vähän imelää. Herkullista. Lisäksi myös ruokarajoitteiselle turvallista, sillä kastikkeiden suurustamiseen pääsääntöisesti käytetään maissitärkkelystä, eikä vehnäjauhoja.

The Little Chinese

Pikkukiinalainen

Chicken Beijing

Pekingin kanaa – tästä söi kolmesti

Vaikka kuinka yritin, en pystynyt sisällyttämään tähän kaikkea mitä on tarjolla, sillä teksti olisi venähtänyt hieman turhan pitkäksi. Kaikkein parhaimman käsityksen tuosta Tampereen ravintolakirjosta saa kuitenkin, kun lähtee sinne itse seikkailemaan. Vaihtoehdoista ei ainakaan tule pulaa

 

-Nina

 


4.8.2014

Finlaysonin alueen ravintolat

Finlaysonin alueella on paitsi olennainen osa Tampereen historiaa, myös laaja valikoima kulttuuria ja ravintoloita. Tällä kertaa keskityn ravintolatarjontaan, kuten viikon teemana tähän asti on muutenkin ollut. Finlaysonin alueen valikoima on kuin koko Tampereen valikoima miniatyyrikoossa.

Kun kävelee Finlaysonin alueen portista sisälle, ensimmäisenä vasemmalla on Tampereen saksalaisin ravintola, Plevna. Plevnan erikoisuus on valikoima itse valmistettuja saksalaishenkisiä makkaroita ja oman panimon oluet. Itse suuntaan Plevnaan aina kun tulee ikävä saksalaisia Bierstubeja. Niin lähelle aitoa tunnelmaa siellä pääsee.  Toki listalla on paljon muutakin ruokaa, joka sekin on laadukasta ja rakkaudella valmistettua. Ruokavalioni puolesta Plevnassa joudun jättämään osan herkuista muille, mutta tarjolla on kyllä runsas valikoima gluteenittomiakin ruokia, sekä erinomaisia siidereitä ja panimosimaa.

Plevnasta eteenpäin seuraavana vastaan tulee Tivoli smørrebrød & øl, ensin terassin muodossa ja sisältä löytyy runsaasti lisää tilaa.  Autenttista tanskalaista tunnelmaa leipien muodossa. Ja pyydettäessä annokset saa laktoosittomana tai gluteenittomana. Ja kasvisruokailijoillekin löytyy vaihtoehtonsa.

Tivolin välittömässä läheisyydessä on menolippu suoraan Atlantin toiselle puolelle Classic American Dinerin muodossa. Eikä siinä kaikki, tunnelma on tiiviisti 50-lukulainen, joten aivan tavallisesta amerikkalaisravintolasta ei voida puhua. Tämä paikka kannattaa käydä katsomassa pelkästään jo sisustuksen takia. Myös monet paikan hampurilaiset on saatavana gluteenittomina ja laktoosittomia tai vähälaktoosisia vaihtoehtoja on runsain mitoin tarjolla. Mutta eihän menu sentään pelkkiä hampurilaisia ole! Listalla on myös salaatteja, kerrosleipiä ja pihvejä.

Aivan naapurista löytyy toinen 50-lukua henkivä ravintola, kaupungin tunnetuin salakapakka Speakeasy. Lounaalla on tarjolla ihan rehtiä kotiruokaa, mutta ravintolan pääpaino on siivillä. Monille Speakeasy onkin Tampereen The Siipiravintola. Siipien lisäksi tarjolla on burgereita ja kerrosleipiä. Tämän paikan vaihtoehdot gluteenittomalle syöjälle ovat rajalliset, mutta onneksi siivet ovat aina olleet hyviä.

Italialainen ravintola Bella Roma tarjoaa listallaan paljon muutakin kuin pizzaa ja pastaa. Italialaisethan ovat tunnettuja myös erinomaisista risotoistaan. Lisäksi a’la carte puolelta löytyy niin lihaa, kanaa kuin kalaakin. Intialainen ravintola Taj, valmistaa lähes kaikki ruokansa laktoosittomiksi ja gluteenittomiksi. Joten tulista ruokaa kaipaaville erikoisruokavalioisille ja vähän muillekin tämä on oikea osoite Finlaysonin alueella. Kevyempiä vaihtoehtoja tarjolla on Kahvila Nostalgiassa ja Siperian keskusaukion säännöllisesti nimeä vaihtavassa kahvilassa, tällä hetkellä paikan nimi on Pala Café. Lounasta on tarjolla molemmissa paikoissa ja erityisesti jälkiruokaa kaipaavat paikat sopivat mainiosti. Tosin suosittelen vilja-allergikkoja ja keliaakikkoja etsiytymään vaikka Tampereen Jäätelötehtaan jäätelöbaariin, jossa saa jäätelön halutessaan purkkiin.

Tänään kävimme vähän isommalla työporukalla syömässä The Grillissä. Lounas oli melko rehtiä kotiruokaa. Mutta mikään kasvissyöjän taivas tämä paikka ei selvästikään ollut. Lounaslistalla oli vain juustosalaatti ja normaalistakin listasta löytyy samanmoinen, toki eri juustolla. Lähes kaikki ruuat ovat laktoosittomia tai vähälaktoosisia. A’la carten puolella nuo isommat grilliannokset ovat useimmat myös gluteenittomia. Lounaslistalla gluteenitonta oli kaikki, paitsi salaatti, jonka kylkeen kuului leipä. Olen melko varma että salaatin olisi halutessaan saanut ilman leipää.

Oma annokseni oli grillattua possua ja herkkusienikastiketta juuresten kera. Juurekset tässä tapauksessa tarkoittivat perunaa ja porkkanaa, mutta tämä annettakoon anteeksi sillä ne oli maustettu rosmariinilla, joka on lempimausteeni. Lisäksi annosta oli piristämässä porkkanapyree ja parsakaali, jotka olivat niin tuoreen värisiä, että melkein ei uskonut kypsennetyksi. Porsas oli mainio, ei liian iso, eikä yllättäen myöskään liian raskas. Myös muut kehuivat annoksiaan maittaviksi, koko lounaslista tuli tällä ryhmittymällä testattua. Meni salaattia, possua, lohta ja poro-kasviskiusausta. Tunnelma oli kyllä hieman haikeanlainen, kun kyseessä oli parin ihmisen läksiäislounas. Läksiäislahjojen yhteydessä liikutukselta ei voitu välttyä. Muuten paikka oli mainio, tunnelmallinen ja palvelu ystävällistä. Pitänee joskus käydä kokeilemassa oikein a’la carten tuotteita.

-Nina


5.8.2014

Tampere – laivojen luvattu kaupunki

Tampere sijaitsee strategisesti kahden suuren järven välissä ja kummassakin järvessä on omat satamansa. Ja satama luonnollisesti tarkoittaa laivoja, reittiliikenteen ohella Tampereen satamista löytyy hieno valikoima ravintolalaivoja. Moneen lähtöön. Suuntasin kohti Ratinansuvantoa, joka on ravintolalaivojen luvattu maa.

Aloitin tutustumisen Tampereen moniin laivoihin Gastrolaiva M/S Tampereesta, sillä elimistöni alkoi ilmoitella lounasajan olevan käsillä. M/S Tampere on vanha laiva, joka on aikanaan liikennöinyt Tampereen ja Hämeenlinnan väliä ja on nyt tänä vuonna saanut uuden elämän ravintolana. Kesä- ja heinäkuussa tehtiin illallisristeilyjä päivittäin, mutta elokuun alkaessa risteilyjä tehdään enää tilauksesta.

Gastrolaiva m/s Tampere Ratinanniemen rannassa

Gastrolaiva m/s Tampere Ratinanniemen rannassa

Gastrolaivan ruokalista oli jännittävä yhdistelmä perinteistä suomalaista ja välimerellistä ruokaa. Tilaamani fetasalaatti ei ollut aivan perinteisimmästä päästä, mutta makuelämyksenä kerrassaan erinomainen. Lämpimiä kasviksia, rucolaa, pinjansiemeniä ja kalamata-oliiveja. Tämä kaikki tunnelmallisen soulahtavan musiikin ja auringonpaisteen kera ja lounas oli täydellinen. Varsinkin kun sen vielä kruunasi Tampereen Paahtimon erityisesti Gastrolaivalle valmistama kahvi, joka oli sekoitus Nicaraguasta ja Kolumbiasta peräisin olevia kahvilaatuja.

Lämmin fetasalaatti Gastrolaivassa

Lämmin fetasalaatti Gastrolaivassa

Ravintolapäällikkö Miikka Murtoniemi kertoi, että illallisristeilyjen lopettamisen jälkeen ihmiset ovat löytäneet Ratinanniemen puoleiselle rannalle aivan mainiosti. Paikka on sikälikin erinomainen, että auringon paisteesta saadaan nauttia pitkälle iltaan asti. Haastavinta risteilevän ravintolalaivan pitämisessä on saada käytännön asiat sujumaan jouhevasti. Aivan Gastrolaivan kupeessa on myös Laituri, ehkä Tampereen aurinkoisin terassi. Murtoniemi kertoi Laiturin olevan erityisen suosittu hieman vanhempien ihmisten keskuudessa, sillä musiikki pidetään hillityllä voimakkuudella ja omat ja muidenkin ajatukset pystyy kuulemaan.

Gastrolaivan toinen naapuri on ravintolalaiva Little Joe. Myös Joe tarjoaa ruokaa, focaccia-leipiä, salaatteja ja pizzaa. Käytössä olevia reseptejä viilattiin pitkin kevättä, jotta kaikki maut saatiin kohdilleen. Little Joen erityinen ylpeyden aihe on kaasutoiminen, pyörivällä kiviarinalla varustettu Italiasta suoraan tuotu Morellofornin pizzauuni. Uunissa on säädettävissä kaikki tarpeelliset ominaisuudet arinan pyörimisnopeudesta, uunin yläosan ja arinan lämpötiloihin. Oikeilla säädöillä pizza valmistuu noin kahdessa minuutissa, tai kolmessa kierroksessa. Uunissa on myös puuarina, joka sekin on säännöllisesti käytössä. Uuninlämmityksen ohella puuarinan funktio on luoda laivaan lämmintä tunnelmaa pimeneviin iltoihin.

Little Joe Ratinanniemen rannassa

Little Joe Ratinanniemen rannassa

Little Joessa sekä tarjoilija Jenny että kokki Pauli kehuivat työympäristöä miellyttäväksi. Yhteistyö toimii mainiosti ja sen huomaa myös asiakkailta saatavasta runsaasta positiivisesta palautteesta. Monet ovat onnellisen yllättyneitä pöytiintarjoilusta. Joe tarjoilee usein livemusiikkia ja tarkempia tietoja tapahtumista löytyy laivan facebook-sivuilta. Myös Joessa pidetään mainiona pitkälle riittävää auringonpaistetta, ihmiset viihtyvät laivassa mainiosti aivan pikkutunneille asti.

Salaatti, jota itse en syönyt. Nämä tarjoillaan Little Joessa pöytiin.

Salaatti, jota itse en syönyt. Nämä tarjoillaan Little Joessa pöytiin.

Laukontorilla majaansa pitävä Suvi-laiva on tamperelaista kesätunnelmaa perinteisimmillään. Suvi-laiva on viihtynyt lähes samalla paikalla vuodesta 1992 alkaen. Suvi-laivassa kuvaillaan miljöötä yksinkertaiseksi terassibaariksi, jossa viihtyvät monenlaiset ihmiset ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lämpiminä päivinä yleisöä riittää aamusta iltaan ihan jonoiksi asti, myös arkena. Viihtymisestä kertoo sekin, että tarjoilija kertoi työskennelleensä Suvessa jo kuudetta tai seitsemättä kesää peräjälkeen. Järjestyshäiriöitä ei suuremmin kohdata, joskus joku haluaa hypätä uimaan, tai jotakuta alkaa nukuttaa kesken illanvieton.

Suvi-laiva, Tampereen perinteisin ravintolalaiva

Suvi-laiva, Tampereen perinteisin ravintolalaiva

Laukontorilta kulkee päivittäin laiva tasatunnein Viikinsaareen. Ravintolalaivojen yhteyteen tämä sopii siten, että Viikinsaareen kulkevat laivat on varusteltu A-oikeuksin ja perillä Viikinsaaressa on a’la carte-ravintola ja grillikioski. Viikinsaaressa on tarjolla viihdykettä moneen lähtöön. Uusimpina elementteinä on muun muassa kesäteatteri-esityksiä. Saaren länsiosassa on luonnonsuojelualue ja saaren ympäri kiertää 2,5 km pitkä luontopolku.  Saaressa on kaksi uimarantaa, minigolf-rata sekä pelikenttiä, joten ulkona viihtymisestä on tehty varsin helppoa.

Mustanlahden satamassa on tapahtumia pitkin kesää. Ravintola Kaislan ja kahvila Kortteen ohella satamassa on tanssipaviljonki ja ohjelmassa on musiikkia ja esittävää taidetta sekä markkinoita ja kokoontumisajoja. Mustalahti on myös höyrylaiva Tarjanteen kotisatama. Tarjanne kulkee Tampereelta Ruoveden kautta Virroille. Pyöräilevälle lomailijalle Mustalahti tulee tutuksi, jos lähtee tutustumaan Näsijärvireitin moniin vaihtoehtoihin. Näsijärvi-reitin voi katsoa alkavan Mustalahden satamasta. Näsijärvi-reitin kylkiäiseksi voi yhdistää virkistäväksi vaihteluksi Tarjanne-risteilyn, jotta loma ei mene pelkäksi polkemiseksi. Tarjanteen lähdöt ovat Tampereelta keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10.15 ja Virroilta lähdetään takaisin samaan kellon aikaan torstaisin ja lauantaisin.  Tarjanteen kansilla on myös kahvila ja ravintola, joissa on tarjolla niin lounasta kuin a’la carte –annoksiakin, luonnollisesti kalapainotteisena. Ehkä jo ensi kesänä minäkin risteilen Virroille ja pyörällä takaisin kotiin?

 -Nina


 

11.8.2014

Musiikkia – maestro!

Aloitetaan huonoilla uutisilla niin päästään pikaisesti positiivisempiin väreihin. Tampereen legendaarinen vuonna 1972 avattu levykauppa Epe’s on loppusuoralla. Nykyään nettikaupaksi kutistunut levykauppa ehti palvella asiakkaitaan antaumuksella ja asiantuntemuksella jo yli 40 vuotta.  Nyt nettikaupassakin käynnissä on massiivinen loppuunmyynti ja noutopiste palvelee vain perjantaisin 12-17. Sääli, mutta tätä osasin kyllä odottaa oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun suuren osan Epe’sin tiloista vuokrasi omaan käyttöönsä Levykauppa Äx vuoden 2010 lopulla.

 

Levykauppa äx ja Epe'sin noutopiste

Levykauppa äx ja Epe’sin noutopiste

Äx on kasvattanut suosiotaan Tampereella tasaisesti perustamisestaan lähtien. Tämä on seurausta äxän laajahkosta valikoimasta, jossa on melko lailla jokaiselle jotakin. Selvää genrepainottuneisuutta äxässä ei ole havaittavissa, sillä jokaista laatua riittää useampia hyllymetrejä. Tiskin takaa vastattiin, että Tampere on aivan miellyttävä paikka pyörittää levykauppaa, sillä täällä on varsin vastaanottava ilmapiiri ja uusiin suuntauksiin suhtaudutaan pääasiassa kiinnostuksella. Erityisesti opiskelijat tuntuvat olevan kiinnostuneita musiikista monipuolisesti.

 

Paitoja, vinyylejä ynnämuita

Paitoja ja muuta fanikamaa on myös saatavilla

Vinyylivalikoima Äxässä on laajentunut jatkuvasti, sillä vinyylejä kysytään nykyään aikaisempaa useammin, genrestä riippumatta. Jopa siinä mittakaavassa, että nykyään suurempi osa liikevaihdosta tulee vinyyleistä. Spotifyn vaikutus on näkynyt erityisesti siinä, että ihmiset nykyään tietävät mitä ovat hakemassa, eikä näin ollen ole tarpeellista pitää liikkeessä levyn kuuntelumahdollisuutta. Levymyyntiin Spotifyn vaikutus ei ainakaan vielä ole yltänyt kovin massiivisesti, sillä kauppa käy edelleen varsin vilkkaana.

 

Swamp music Tuomiokirkonkadulla puolestaan kertoo, että vielä toistaiseksi CD:t myyvät paremmin kuin vinyylit, mutta vinyylien kysyntä kasvaa sielläkin jatkuvasti. Valikoimaltaan Swamp music on alternativempi ja metallisempi kuin Levykauppa Äx. Swamp music on myös tunnelmaltaan tummempi, mutta se sopinee imagoon. Tummuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiakaspalveluun panostettaisi. Mikäli ei ole kovin kiireinen hetki, ehtii ostoksilla ollessa jutustellakin. Ja hyvin harvassa ovat ne kerrat, kun Swampista pääsee ulos ilman rahan menoa.

 

Swamp Music

Swamp Music

Swampissa on myös Tiketin lipunmyyntipiste, joka on kovastikin käytössä. Tampereella on tapahtumia jaettavaksi vaikka joka päivälle, erityisesti näin kesäisin. Spotifyn vaikutusta ei juuri tunnusteta Swampissakaan, havaittavissa on ollut lähinnä se, ettei nuoriso osta musiikkia aivan yhtä aktiivisesti kuin ennen. Nuoriso kuitenkin osallistuu tapahtumiin lipunmyynnin perusteella vähintään yhtä aiktiivisesti kuin aiemminkin, joten musiikin kuuntelun ei voi sanoa ainakaan vähentyneen.

 

Record store dayn aikaan Swampissa havaittiin ilmiselvää vilkastumista asiakasmäärissä. Tapahtuma saa musiikista kiinnostuneet ihmiset liikkeelle, kun tarjolla on erikoisempiakin levyjä. Ideaa pidetään levykaupassa luonnollisesti hyvänä, onhan se levymyyntiä virkistävä elementti. Kulman takana Verkatehtaankadulla on Swampin käytettyjen levyjen liike Second Hand Swamp Music. Siellä kerrotaan erityisesti vinyylien ja metalliklassikoiden myyvän hyvin. Erityisesti keräilyharvinaisuuksia etsitään. Second Hand Swamp tuntuukin olevan vielä painottuneempi metalliin kuin isoveljensä. Kuitenkaan mitään genreä ei varsinaisesti ole rajattu ulkopuolelle, mutta vastaanotettavia levyjä joutuu käytännön syistä rajoittamaan.

 

Itsenäisyydenkadulla lähes vierekkäin sijaitsevat Sammakka-pop ja Aikakone. Molemmat liikkeet ovat keskittyneet erityisesti vinyyli- ja käytettyihin levyihin. Mutta eroavaisuuksia on erityisesti keskittyneissä genreissä. Sammakka-popin valikoimaa hallitsee psykerock ja punk sekä hieman raskaamman puoleinen rock. Muista musiikkiliikkeistä Sammakka eroaa erityisesti siinä, että myynnissä on myös levysoittimia ja niihin tarvittavia varaosia sekä oheistuotteita. Tarjolla on myös ainoana Tampereella vinyylilevyjen pesupalvelu. Sammakka-popin valikoiman erikoisuuksia ovat c-kasetit, erityisesti kotimaista punkia löytyy tässä formaatissa. Sammakassa on lisäksi myynnissä ihmisten itse tekemiä omakustanteisia musiikkilehtiä, joita myydään päivittäin.

 

Sammakka-Pop

Sammakka-Pop

Aikakone on vasta kaksi kuukautta sitten muuttanut Kyttälänkadulta Itsenäisyydenkadulle. Kyttälänkadulla liike ehti toimia 17 vuotta. Uusi sijainti on tuonut liikkeeseen uusia asiakkaita, mutta vanhatkin ovat löytäneet hyvin perille. Tarjolla on pääasiassa vinyylilevyjä, mutta jonkin verran myös CD-formaattia. Liike on keskittynyt erityisesti 50-, 60- ja 70-luvun rockiin ja roots-musiikkiin sekä vanhaan iskelmään. Tämä varsin tarkka rajaus perustuu kauppaa pitävän tahon omiin musiikkimieltymyksiin, sillä Aikakoneessa pidetään kunnia-asiana asiantuntemusta myytävää tuotetta kohtaan. Aikakoneessa myydään käytettyjä vinyylejä, jotka tarkistetaan aina ennen myyntiä, jotta asiakas voi luottaa ostavansa toimivan levyn asioidessaan liikkeessä. Aikakoneessa on havaittu kulutustottumusten muuttumista, sillä aikaisemmin ei ole ollut mahdollista kuunnella kokonaisia levyjä ostamatta niitä. 70-luvulla levy oli pakko ostaa, jos siitä aikoi kuulla edes yhden kappaleen, sillä radion armoilla ollessa mahdollisuus kuulla kappaleita soitettavan mediassa oli hyvin rajallinen. Kuitenkin erityisesti vinyyli tuntuu olevan keräilijöiden suosiossa ja musiikin kuunteleminen vinyyliltä on omanlaisensa rituaali, joka vaikuttaa kuuntelukokemuksen intensiivisyyteen.

 

Aikakone

Aikakone

Paluumatkalla kohti toimistoa pysähdyin vielä Kyttälän Voimassa. Liike on niin hyvin naamioitu että jouduin katsomaan parikin kertaa, missä kohtaa korttelia se sijaitsee. Kyttälän voima on samalla paikalla aikaisemmin toimineen Voltti-recordsin perillinen. Toisin kuin Voltissa materiaali ei ole aivan niin rajattua, tarjolla on myös rockhenkisempää materiaalia aikaisemman elektropainotteisuuden rinnalla. Asiakaskunta on vaihtunut DJ:stä keräilijöihin, sillä useimmat DJ:t eivät enää käytä vinyyliä soittoformaattina. Tosin monet DJ:t ovat nykyään vinyylikeräilijöitä, eli Voltin vanhoja asiakkaita on edelleen iso osa nykyisistäkin asiakkaista. Pääpaino Kyttälän Voimassa on uusilla levyillä, mutta jonkin verran tarjolla on myös käytettyjä levyjä ja myös jotain aivan muuta, kuten uistimia. Kyttälän Voimaa voisikin kuvitella pieneksi, levypainotteiseksi sekatavarakaupaksi. Kyttälän voimassa kävi ilmi, että parkkimaksut haittaavat asiakkaitten löytämistä paikalle, sillä maksuvyöhyke 1 yltää Hämeenkadulta katsoen melkoisen kauas. Tämän suuntaista palautetta olen kuullut muissakin kivijalkaliikkeissä.

 

Tämän työpäivän lopputulos oli myös se, että vahingossa ostin alternative pop –duo Sin Cos Tanin uuden Blown Away-levyn. Kaikki, mihin Jori Hulkkonen koskee, on kultaa. Ainakin melkein. Sitten piti vain odottaa viikonloppuun, että herrat näki livenä Flow Festivalilla

Vahingossa ostin levyn

Vahingossa ostin levyn

-Nina


 

12.8.2014

Vintagea kotiin ja ylle

 

Tänä päivänä ei voi puhua muodista ja sisutamisesta nostamatta esille vintagea. Vintage ja retro on pinnalla niin sisustuksessa kuin vaatetuksessakin ja hyvin pienellä vaivalla vanhasta saa luotua jotain aivan uutta. Tiedän paljon ihmisiä, jotka tuunaavat vanhoista asioista uudelleen käyttökelpoisia. Tampereella on huomattava määrä tätä tarkoitusta palvelevia liikkeitä, kuten kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia.

 

Huonekaluja etsiessään joutuu hakeutumaan keskustan ulkopuolelle, sillä laajemmat valikoimat niitä löytää lähinnä kierrätyskeskuksista tai suuremmilta kirpputoreilta. Lähimpänä keskustaa sijaitsee Tammelassa oleva Pelastusarmeijan Kirpputori, jonka alakerta on pyhitetty kokonaan huonekaluille ja yläkerrassa on pienempiä kotona tarvittavia tavaroita sekä vaatteita. Kalevasta löytyy myös Pirkanmaan Löytötavaratoimiston kirpputori, jossa osa tilasta on varattu huonekaluille.

 

Salvation Army flea market

Pelastusarmeijan kirpputori

Erityisesti kierrätyskeskuksissa huonekalut ja kodin muut tarvikkeet ovat suuremmassa osassa kuin kirpputoreilla. Kierrätyskeskuksissa olevat tavarat ovat yleensä siistejä ja ehjiä, sillä rikkinäisiä tai erittäin likaisia ei oteta myyntiin. Tampereen kierrätyskeskuksiin päästäkseen joutuu poistumaan keskustasta itseasiassa melkoisen kauas. Lähimpänä olevalle Nekalan Kierrätyskeskukselle on Keskustorilta noin 4 kilometriä, mutta matkan taittaa polkupyörällä varsin sujuvasti suunnilleen viidessätoista minuutissa. Oma auto ei huonekalujakaan ajatellen ole välttämätön, sillä Kierrätyskeskus tarjoaa myös huokean kotiinkuljetuksen sieltä ostetuille tavaroille. Tampereen muihin kierrätyskeskuksiin on matkaa vähän pidemmästi, noin 9 kilometriä kumpaankin, mutta pyöräreitit Keskustorilta ovat varsin mallikkaat sekä Lielahteen että Hervantaan.

 

Keräilykelpoiset astiat ovat monien kirpputorien aarteita. Erityisesti vanhaa Iittalaa ja Arabiaa käydään metsästämässä suunnilleen kissojen ja koirien kanssa. Vanhoja, jo tuotannosta poistettuja, Pentik-sarjoja etsitään lähes yhtä aktiivisesti, mutta myös kaikenlainen muu retrohenkinen tuntuu olevan kysyttyä. Oma retro-lasisarjani on kuitenkin perintöä, eikä kirpputorilöytö. Samaisen sarjan vaaleampana sinisenä näin taannoin vanhoja astioita myyvässä liikkeessä suhteellisen timanttiseen hintaan. En kuitenkaan usko luopuvani tuosta sarjasta suunnilleen ikinä. Tunnearvo kun on melkoinen. Ja onhan tuo myös kaunis, kuten vanhat asiat usein ovat.

 

Inherited vintage

Perittyä vintagea

Vintagesta puhuttaessa monille tulee ensimmäisenä mieleen vaatteet, joita suurin osa minkä tahansa kirpputorin valikoimista on. Kirpputoreilla laadusta ei voi koskaan mennä takuuseen, kun kyse on ihmisten itse myytäväksi tuomista vaatteista. Tampereen keskustan tuntumassa suurimmat (ja suosituimmat) kirpputorit ovat Bonus-kirppis Tammelassa ja Radio-kirppis Laukontorilla. Lisäksi löytyy kirpputoreja ja second hand liikkeitä, jotka lähettävät osan saamistaan tuotteista suoraan ulkomaan apuun ja samaan osoitteeseen menee myös osa tuotoista. Tällaisia tahoja ovat muun muassa UFF ja Fida.

 

Bonus-Kirppis

Bonus-Kirppis

UFF

UFF

Fida

Fida

On kuitenkin olemassa liikkeitä jotka ostavat ja myyvät erityisesti laadukkaita vintage-vaatteita. Tampereella tällaisten keskittymä on Tammelassa. Aivan parin korttelin etäisyydellä toisistaan sijaitsevat Kätkö-vintage, Yesterday sekä Kaunotar ja Kulkuri. Näistä Kaunotar ja Kulkuri keskittyy erityisesti vaatteiden myyntiin ja ostoon. Yesterdayssa on mahdollisuus halutessaan myös vuokrata vintage-asuja ja asusteita. Kätkö eroaa näistä sillä, että sen valikoimissa on vintage-vaatteiden lisäksi myös astioita, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita menneiltä vuosikymmeniltä.

 

Kaunotar ja Kulkuri

Kaunotar ja Kulkuri

Yesterday

Yesterday

Kätkö Vintage

Kätkö Vintage

Monasti kirpputorilöydöt ovat lähinnä jotain sinnepäin, kuin alkuperäinen ajatus. Silloin voi herätellä luovuuttaan ja tuunata vaattelle uuden elämän, esimerkiksi helmillä, simpukoilla, kangaskukkasilla, tai asenetta kaivatessaan niiteillä. Mahdollista on myös tehdä useammasta vaatekappaleesta yksi uusi tai poistaa vanhasta ei-toivottuja osia. Tuunaus voi aivan yhtä hyvin tuottaa uuden elämän myös huonekaluille. Huonekalujen tuunaaminen tosin vaatii vähän pidempää projektia, mutta esimerkiksi käytön jälkiä voi poistaa pöydästä hiomalla ja lakkaamalla sen. Olenpa kuullut myös projekteista, joissa vanha koulupulpetti on ostettu ja tuunattu lapselle kotikäyttöön. Kirpputoreilla käydessä voi varautua aina saamaan ideoita taiteellisiin projekteihin. Vain mielikuvitus on rajana!

Little something to tune up your findings

Muutamia pieniä asioita, joilla tuunata kirppislöytöjä

-Nina


’14.8.2014

Tapahtumien yö

Tampereen Teatterikesän järjestämä Tapahtumien Yö torstaina 7.8. veti taas kansaa liikkeelle. Tapahtumia oli tarjolla aamusta asti, kun useat museot avasivat ovensa ja pääsymaksut olivat monissa paikoissa alennettuja. Useimmat tapahtumat olivat kuitenkin aivan ilmaisia, joten päätin kierrellä nimenomaan niissä, sillä blogimme on aikaisemmin vieraillut varsin monessa museossa.

 

Ilmaisia tapahtumia oli ympäri kesäisen kaupunkimme keskustaa, mutta erityisen taajaan Laikunlavalla ja Tullikamarin aukiolla sekä Klubilla. Myös Keskustori sai osansa tapahtumista, kun todistin aikataulussa mainitsematonta vanhojen autojen kokoontumista, kävin kuuntelemassa Tampereen Vihreiden järjestämää Feministit puhuvat kellon ympäri – tapahtumaa sekä tutustuin Tampereen Yliopiston Avoimen yliopiston tarjontaan, ennen kuin suuntasin varsinaisiin tapahtumiin.

 

Feminists speak round the clock

Feministit puhuvat kellon ympäri

Open University of Tampere University

Tampereen yliopiston Avoin yliopisto esittäytyy

 

Pienen kesäsateen saattelemana saavuin Laikunlavalle, jossa käynnissä oli Rakkaustarinoita-esitys, jossa vanha pariskunta tulkitsi rakkauslauluja tarinaksi nivottuna. Parkkeerasin itseni ison hevoskastanjan alle, sillä isot lehdet pitivät varsin hyvin sadetta, myös Laikunlavaa ympäröivät vaahterat näyttivät kelpaavan samaan tarkoitukseen. Pariskunnan tulkinta oli hirmuisen herkkää ja melko yksinkertainen esitys laulua ja akustista kitaraa oli hyvin koskettava, sillä pariskunta tuntui laulavan hetkittäin omista tunteistaan.

P1080301

Rakkaustarinoita Laikunlavalla

 

Vesisateen yltyessä niin kovaksi, ettei edes hevoskastanjani enää pidellyt sitä, suuntasin vanhalle kirjastotalolle, jossa oli käynnissä Anu Raudin tekstiilinäyttelyn avajaiset. Raudin teokset olivat kansallismielisiä, viron lipun värit sininen, musta ja valkoinen toistuvat kovin monessa työssä. Mutta lähellä sydäntä näytti olevan myös maaseutu ja luonto, jotka olivat läsnä monessa teoksessa. Kunnioitus edesmenneitä sukupolvia kohtaan ja kaipuu kotiseudulle tuntuivat jopa käsin kosketeltavilta.

 

Hut by Anu Raud

Kota – Anu Raud

Tästä olikin sitten hyvä siirtyä toimiston kautta kohti Finlaysonin aluetta, jossa oli aukeamassa ovet ilmaiseksi taidehalli TR1:een ja Mediamuseo Rupriikkiin. Keräsin ensin matkan varrelta mukaan ystäväni, jota en ollut nähnyt aikoihin ja sitten otettiin suunta TR1:een, jossa oli esillä Marja Pirilän Carried By Light – näyttely. Osa kuvista oli luontokuvia, mutta suurimman osan näyttelystä kattoi sisä- ja ulkotiloja yhdistelevä camera obscura – menetelmällä kuvattu sarja. Kuvat olivat toki vaikuttavia, mutta näyttelyä kierrellessä hiipi väkisin mieleen kysymys siitä, miksei kukaan kuvattavista ihmisistä hymyile. Taustatiedoissa sanotaan Pirilän käyttävän camera obscura – menetelmää tuodakseen esiin alitajuisia tunteita. Liekö sitten useimpien ihmisten alitajuinen maailma tätä olemassa olevaa synkempi?

 

Tähän väliin oli hyvä vaihe sisällyttää välipala, joten suuntasimme Keskustorin kupeeseen Kaffilaan, jossa on varsin mainio valikoima gluteenittomia tuotteita. Päädyin savulohipiiraaseen ja sitrusmehuun. Piiras tarjottiin lämmitettynä salaatin kera. Piiras oli herkullinen ja salaatti raikasti sitä mukavasti. Feel Good – sitrusmehu oli ihanan virkistävä, kirpakka ja valmistettu vain luonnontuotteista. Siitä tuli ihan nimensä mukaisesti hyvä olo. Tällä energialla oli sitten hyvä jatkaa kierrosta ja tehdä paluumuutto takaisin Finlaysonin alueelle.

 

Väinö Linnan aukiolla oli alkamassa Color Spot / Spot Color tapahtuma, jonka aikana taiteilijat maalasivat tauluja yleisön edessä. Kaikki eivät itse asiassa käyttäneet maaleja, vaan joillain oli käytössään kierrätysmateriaaleja ja olipa paikalla yksi kuvanveistäjäkin. Itsehän päädyin paikalle nähdäkseni pitkästä aikaa erästä ystävääni, jonka tiesin olevan paikalla maalaamassa. Työn edistymisen seuraaminen oli huomattavan mielenkiintoista, erityisesti koska taiteilijoilla oli aikaa vain hyvin rajoitetusti, 3 tuntia on todella lyhyt aika taulun maalaamista ajatellen. Teoksista avataan myöhemmin syksyllä näyttely, joka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, näin töitä aiemmin nähneenä.

 

Color Spot / Spot Color

Color Spot / Spot Color

Painting in the rain - Anu Bring

Maalari sateessa – Anu Bring

Samaan aikaan Color Spot / Spot Colorin kanssa Väinö Linnan aukiolla alkoi Roda de Capoeira – ryhmittymän capoeira-esitys ja 20.30 Finlaysonin alueen lavalla esitettiin lauluja 1960-luvun naisista kamariorkesteri Tampere Chamberin säestyksellä. Eli myös taiteilijat saivat oman osuutensa tapahtumista omaansa osallistuessaan. Nälän yllättäessä aukiolla oli myös Nakkifakiirin koju, josta sai Tampereen lihajalosteen makkaroita.

 

Tampere Chamber Orchestra

Tampere Chamber Orchestra

Tässä välissä olin ehtinyt vaihtaa kaverin, joka oli matkassa ja siirryimme sisätiloihin, tällä kertaa Rupriikin puolelle, missä oli tarjolla peli- ja äänisuunnittelunäytös Nuclear Throne nimisen pelin tiimoilta. Tässä vaiheessa voinen myöntää, että olen sillä tapaa outo, että tykkään katsoa vierestä, kun joku pelaa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että sitten en itse pääse turhautumaan pelin kanssa, vaan voin keskittyä joko vain katsomiseen tai tarvittaessa nähdä ympäristössä sitä, mitä pelaaja tarvitsee, mutta ei itse näe. Nuclear Throne oli tunnelmaltaan hieman post-apocalyptinen yksinkertainen räiskintä, mutta näytti huomattavan viihdyttävältä. Peliä myös sai kokeilla kuka tahansa halukas, itse jätin sen muille, sillä luulen, että turhautumisesta olisi seurannut niin painokelvotonta tekstiä, että tila olisi pitänyt sulkea alle 15-vuotiailta.

 

The most seen screen of the game, pretty difficult, I'd say

Eniten esillä ollut ruutu Nuclear Thronesta, riittävän vaikeaa, sanoisin

Kun tähän lisättiin Joonas Turnerin esitys äänisuunnittelusta, oltiin jo todella jännittävän äärellä. Tarkoituksena oli siis luoda peliin äänet samaan aikaan, kun peli eteni. Materiaalina äänisuunnitteluun käytettiin oikeastaan kaikkea käsiin sattuvaa, kuten käsirautoja, deodoranttipulloja, videokasetteja, kauhoja ja hiekkalaatikko. Näistä saatiin aikaan monenlaisia ääniä, kuten lippaitten nostamista, kävelyä, lyöntejä ja vaikka mitä muuta. Ainoastaan ampumiseen tarkoitetut äänet tuotettiin digitaalisesti iPadissa käytettävällä näppäimistöllä. Äänien tekemistäkin sai kokeilla itse ja se oli ihmisten mielestä ilmeisen hauskaa.

P1080333

Joonas Turner ja assistentit tekevät ääniefektejä

 

Tästä suuntasin Metsoon kuuntelemaan Runon yön esityksiä ennen Näsinpuistossa esitettävää tulishow’ta. Tässä vaiheessa joutunen tunnustamaan, etten oikein saanut ensin esitetyistä runoista kiinni. Tietenkin tässä voi olla kyse myös siitä, että Satu Lepistön runot kertoivat kielillä puhumisesta ja taisin puhua hänen kanssaan eri kieltä. Tuija Välipakan esitys luovuuden ja hulluuden välisestä yhteydestä sitä vastoin tuntui huomattavasti läheisemmältä, sillä olen pohdiskellut tuota samaa aihetta moneen otteeseen itsekin. Välipakka oli käyttänyt omia runojaan yhdessä Sylvia Blathin ja Timo K. Mukan runojen kanssa ja sai näin aikaan monitulkintaista tekstiä, jossa merkityksiä löytyi jopa rivivälien riviväleistä. Tekeekö luovuus hulluksi vai hulluus luovaksi? Siinäpä vasta pulma.

 

Tuija Välipakka

Tuija Välipakka

Jo perinteeksi muodostuneen tulishow’n tarjosi jälleen tuliryhmä Flamma. Tanssia, teatteria, musiikkia ja luonnollisesti tulta yhdistelevä esitys kantoi nimeä Mechanik, eli tällä kertaa esiinnyttiin tukevasti steampunkin hengessä. Esityksen taustalla oleva tarina jäi kovasti kiinnostamaan, mutta kyllä tuosta ainakin valtataistelun ja jonkin asteisen rakkaustarinan saattoi löytää. Näyttävyyttä esitykseen olisi lisännyt melko tuntuvasti myöhäisempi ajankohta, sillä tuo puoli kymmenen oli vielä kovin valoisaan aikaan. Muilta osin esitys oli kuitenkin lennokas, akrobaattinen ja vaikuttava.

 

Tämän jälkeen tarjolla olisi vielä ollut lepakkokävelyä, mutta koin kävelleeni yhdelle päivälle jo aivan riittävästi, joten otin suunnan suoraan kotiin. Perille päästyäni totesinkin, etten erikseen olisi tarvinnutkaan lepakkokävelyä, kun niitä näkyi aivan kotiovella. Tästä oli hyvä suunnata uneen.

-Nina


15.8.2014

Käsityöläisten tori

 

Tapahtumien yön ohessa vierailin myös Verkarannassa järjestetyllä käsityöläisten torilla. Käsityöläisiä oli paikalla melko lailla koko eteläisestä Suomesta, vaikka pääpaino olikin pirkanmaalaisissa tuotteissa. Pelkästään Verkarannassa olisi pystynyt viettämään koko päivän, sillä erilaisia käsitöitä oli kovin paljon ja inspiraatio omaan tekemiseenkin potkaisi melkoisen kovaa, uusia ajatuksia kehittyi tutkiessa muiden töitä. Verkaranta oli Tapahtumien yönä suorastaan taiteellisen ihmisen paratiisi. Esillä oli koruja monenlaisista materiaaleista, keramiikkaa, tauluja ja laaja valikoima tekstiilitöitä.

 

Aloitin tutustumiseni tarjontaan Hopeapajun Koruista. Aivan jokapäiväisiä nämä tuotteet eivät olleet, sillä pääasiallinen materiaali oli nahka ryyditettynä korukivillä ja hopealla. Tarjolla oli korujen lisäksi avaimenperiä, naamioita ja pieniä laukkuja. Nahka oli koristeltu kuvioinnein ja värjätty suutariväreillä. Lopputulos oli hämmästyttävän eläväinen. Hopealla ja korukivillä sai aikaan myös näyttävää vaihtelua nahkatuotteisiin.

 

Hopeapajun Korut

Hopeapajun Korut

Koruja tarjosivat myös Mariel Design, Samotti –savipaja sekä Tulimetsä, kaikki aivan eri tekniikoilla. Mariel Design käyttää tuotteissaan luonnonmateriaaleja, kuten kasveja, sekä innovatiivisesti kierrätysmateriaalia kuten lyhyitä kyniä. Valikoima Marielilla vaihtelee vuodenaikojen ja inspiraation mukaan, sillä taiteilija itse sanoo, että on tylsää tehdä koko ajan samanlaisia koruja. Sitä paitsi inspiraatiohan voi iskeä mistä tahansa.

 

Mariel Design

Mariel Design

Samotti –savipaja puolestaan valmistaa korunsa savesta. Verkarannassa oli esillä erityisesti koruja, mutta Samotti valmistaa myös muita keraamisia käyttö- ja koriste-esineitä. Lisäksi tarjolla on kursseja, joilla opetellaan keramiikkatöiden tekoa. Omia kursseja on muun muassa korukeramiikasta, pihakeramiikasta, enkeleistä ja monenlaisista muista keraamisista koriste-esineistä. Samotti on perheyritys, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle jo vuosikymmenien ajan. Töistä välittyy rakkaus aitoon käsityöhön, sillä muotteja ei käytetä.

 

Samotti

Samotti

Tulimetsä puolestaan on metallipaja, joten taas ollaan aivan erilaisten menetelmien ja materiaalien äärellä. Koruja valmistetaan valamalla pronssista ja hopeasta sekä takomalla raudasta. Mutta herra Tulimetsä (kyllä, se on hänen oikea nimensä) tekee tilauksesta myös kultasepän töitä sekä takorautaisia vyönsolkia, koriste-esineitä ja taidetta. Taontaa ei yleensä pidetä taiteen luomisen menetelmänä, joten on varsin virkistävää nähdä vähän erilainen tapa luoda. Toki saatavana on myös käyttöesineitä, mihin takorauta on varsin luonteva materiaali. Tuli on olennainen elementti sekä valussa että taonnassa, mutta käyttötapa on kovin erilainen. Taonnassa metalli kuumennetaan ahjossa ja valussa sula metalli valutetaan halutun muotoiseen muottiin.

 

Tulimetsä

Tulimetsä

Keramiikkapajoja oli Samotin lisäksi paikalla kaksi, mutta jokseenkin eri hengessä. Vehmaisten Savipaja tuottaa käyttöesineitä ja taidekeramiikkaa Jari Salmisen johdolla. Salminen on kirjoittanut aiheesta myös kirjan, joka oli keramiikkaesineiden ohella myynnissä Verkarannassa. Vehmaisten Savipajalla järjestetään myös kursseja savitöistä kaikille kiinnostuneille.

 

Vehmaisten savipaja

Vehmaisten savipaja

Kolmas keramiikkapaja oli Rakutar, joka tuotti vain koriste-esineitä. Valmistusmenetelmänä rakupoltto on aivan erilainen, kuin tavanomainen savityö. Tekniikan juuret ovat 1500-luvun Japanissa, jossa haluttiin valmistaa teeseremoniaan valmiiksi vanhan näköistä keramiikkaa. Menetelmää on kehitetty edelleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kaikki alkaa siitä, että rakusavesta muotoillaan haluttu esine, joka kuivataan muutaman päivän ajan ja esipoltetaan 900 asteisessa sähköuunissa. Tämän jälkeen esine lasitetaan värillisellä rakulasitteella, joka vaatii sulaakseen 900-1000 asteen lämpötilan. Tätä tarkoitusta varten rakutaiteilijoilla on yleensä ulkotiloissa itse rakennettu uuni. Polton jälkeen esineet savustetaan sahanpuruissa tynnyrin alla. Jäähdytys tapahtuu vedellä, mutta esineitä ei nostella suoraan veteen, vaan kastellaan kastelukannulla, jotta lämpöshokki ei ole liian voimakas ja riko teosta. Tämän jälkeen työt pitää vielä pestä ja tarvittaessa hioa teräviä kulmia pois. Rakutekniikan hienous piilee sen läheisessä siteessä luonnonvoimien kanssa. Teoksista tulee uniikkeja ja niissä on aivan omanlaisensa luonne. Taiteilijan työhönsä lataama tunne välittyy teoksissa erinomaisesti.

 

Rakutar

Rakutar

Aivan toisenlaista taidetta tarjosi Ziefox, joka valmistaa pieniä koriste-esineitä ja koruja Fimo-massasta. Fimo on polymeerivahaa ja käsiteltävissä sellaisenaan. Kovettamisen jälkeen Fimoa ei kuitenkaan enää voi käyttää uudelleen, joten työ on varsin tarkkaa. Ziefoxin töissä esiintyvät erityisesti ketut, kuten nimestäkin saattaa päätellä. Yksinkertaiset hahmot ovat myös yksinkertaisen viehättäviä. Itselleni tarttui tästä kojusta matkaan pieni Cthulhu-hahmo, vaikka mieli olisi tehnyt ottaa mukaan myös kettuja. Cthulhu oli kuitenkin niin soma ja ainutlaatuinen, että se suorastaan pyysi päästä mukaan. Nyt se suunnittelee maailman valloitusta olohuoneessani kaiuttimen päällä.

 

Ziefox Tämä on Cthulhu, joka muutti luokseni asumaan

Ziefox
Tämä on Cthulhu, joka muutti luokseni asumaan

Maalaustaidetta oli edustamassa Mirva Soinio, joka tekee silkkimaalauksia. Silkkimaalaus on menetelmänä aivan erilainen, kuin muu maalaaminen. Taulut maalataan 100% silkille ja värien levittymisen kanssa on oltava hyvin tarkkana. Kuville on ensin tehtävä rajat, jonka jälkeen sen voi maalata niin, etteivät värit leviä. Kaikki taulut tuotetaan käsityönä yksitellen ja materiaalien luonteesta johtuen niistä tulee jokaisesta uniikkeja. Soinion maalauksissa on satumainen tunnelma ja niitä on painettu muun muassa kortteihin runojen kanssa. Soiniolta on tulossa myös lastenkirja, jonka kuvitukseen on käytetty silkkimaalauksia. Myös kirjan tekstit ovat Soinion omaa käsialaa. Omien sanojensa mukaan Soinio tekee taidetta tuodakseen maailmaan hyvyyttä ja onnellisuutta.

 

Mirva Soinio

Mirva Soinio

Tekstiilitöitä oli tarjolla useammassakin muodossa, mutta viehättävimpänä koin Milla Laitisen kierrätysmateriaaleista valmistetut tekstiilituotteet. Osa tuotteista oli aivan käytännöllisiä, esimerkiksi niskatyynyjä, kasseja moneen lähtöön, lasinalusia, näin muutamia mainitakseni. Ja sitten oli Måns. Totally unfunctional adorable piece of rag, kuten taiteilija itse tuotettaan nimitti. Hirveän soma hirviö. (Pun intended.)

 

Milla Laitinen

Milla Laitinen

Kyllä tällä seikkailulla alkaa irrota inspiraatiota vähemmästäkin. Taidanpa hakea taulupohjia…

-Nina


19.8.2014

Iso kirjakauppaseikkailu

 

Kirjakauppoja kierrellessä törmää varmasti ajatukseen, että jokaisen yliopisto-opiskelijan mekka on luultavasti Akateeminen kirjakauppa, joka nimensä mukaisesti on hyvin varusteltu lukiosta alkaen akateemisissa opinnoissa tarvittavilla kirjoilla. Kirjoja löytyy kattavasti sekä suomeksi että englanniksi, mutta myös ruotsi ja saksa ovat vähintään auttavasti edustettuna. Tampereen Akateeminen on Hämpin parkin rakentamisen ja Stockmannin remontin aikana joutunut evakkoon Stockmannin takanurkille, ja kirjakaupassa fyysisesti paikalla olevat kirjat ovat hieman joutuneet taka-alalle. Onneksi Akateemisella kirjakaupalla on myös melkoisen laaja valikoima tilattavissa olevia kirjoja, aivan riippumatta siitä, puhutaanko asiakirjallisuudesta vai fiktiosta.

 

Suomalainen kirjakauppa edustaa Tampereen keskustassa kolmen kirjakaupan voimin. Kaksi kaupoista sijaitsee Hämeenkadulla ja kolmas Koskikeskuksessa. Suomalainen kirjakauppa tarjoaa myös varsin kattavan valikoiman tavanomaisimpia askartelutarvikkeita, kartonkeja, helmiä, yksinkertaisia korutarvikkeita ja maalausvälineitä. Kovimman kilpailijansa, Akateemisen, tapaan Suomalainen kirjakauppa on keskittynyt melkoisesti best sellereihin, joten erikoisuuksia etsivän on syytä suunnata undergroundimmille metsästysmaille.

 

Hämeenpuistossa palvelee kustannusosakeyhtiöiden Sanasadon ja Savukeitaan indiekirjakauppa Tulenkantajat. Tulenkantajat järjestää säännöllisesti tapahtumia, kuten julkaisutilaisuuksia, runokeikkoja sekä keskusteluiltoja. Tarjolla on kulttuurilehtiä, pienkustantamojen kirjoja, sarjakuvia sekä ruoka- ja matkailukirjoja. Samassa tilassa toimii myös Galleria Koppelo, jonka näyttely vaihtuu kuukausittain. Lisäksi esillä on klassikkokirjailijoiden muistoesineitä, jotka elävöittävät tunnelmaa tilassa, jossa saa kirjoihin tai lehtiin tutustua hartaasti ja ajan kanssa, vaikkei niitä ostaisikaan. Toisinaan on kuitenkin hakusessa kirja, joka on jo loppuunmyyty monissa paikoissa.

 

Tulenkantajat

Tulenkantajat

Tulenkantajien sisustus poikkeaa hieman perinteisestä

Tulenkantajien sisustus poikkeaa hieman perinteisestä

Tähän tarkoitukseen luontevia paikkoja ovat antikvariaatit, tuttavallisemmin divarit. Divarien tarjonnasta voi löytää usein kirjoja joiden painokset on loppuun myyty muualta jo aikaa sitten. Tämä tosin vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä usein divarien hyllyt ovat täytetty monella kerroksella ja järjestys on korkeintaan genreittäin. Divariin saakin kulumaan aikaa helposti tuntikausia, kun seikkailee korkeiden hyllyjen välikössä ja etsii aarteita.

 

Tampereen divarivalikoima muuhun vintageen ja second handiin verraten on varsin suppea, sillä keskustan alueelta löytyy vain kolme aktiivista divaria: Lukulaari, Makedonia ja Ensipainos. Tietenkin, jos osaa etsiä, voi miltä tahansa kirpputorilta tehdä kirjalöytöjä. Helpompaa kirjojen etsiminen lienee kuitenkin kirjojen kuin vaatteiden keskeltä.

 

The inside of an antiquarian

Divarissa näyttää usein tältä

Tampereen tunnetuin divari lienee Puutarhakadulla sijaitseva Lukulaari. Lukulaarista löytää kirjojen ohella myös kattavan valikoiman sarjakuvia, vinyylilevyjä sekä dvd-elokuvia. Asiakaspalautteiden perusteella Lukulaari on myös Tampereen suosituin divari. Lukulaari on kooltaan suhteellisen pieni, mutta valikoimaltaan keskimäärin erinomainen divari. Lisäksi Lukulaari hyödyntää saapuneista uutuuksista ilmoitellessaan suhteellisen tehokkaasti Facebookia. Lukulaari myös tuoksuu viehättävästi vanhoille kirjoille, ja sokkeloiden syövereissä seikkaillessa saatat törmätä hyvinkin jännittäviin teoksiin.

kuva 4

Lukulaari

 

Makedonia sijaitsee Verkatehtaankadulla, kivenheiton päässä Hämeenkadulta ja Rautatieasemalta. Makedonia on keskittynyt erityisesti sarjakuviin ja tarjolla onkin huomattavan laaja valikoima sarjakuvia sekä uutena että käytettynä. Kuten kunnon asiantuntijoiden kuuluukin, osaavat Makedonialaiset vastata asiakasta askarruttaviin, sarjakuvia koskeviin kysymyksiin kuin apteekin hyllyltä. Kotisivuillaan Makedonia tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kerätä puutelistaa ja Vahti-palvelua käyttäessään asiakas saa tiedon sopivasta tuotteesta, kun sellainen saapuu liikkeeseen.

 

Hämeenpuistossa sijaitseva Ensipainos on osa ketjua, johon kuuluu myös kolme alekirjakauppaa sekä tukkutavaratalo. Alekirjakauppojen valikoimista löytyy pääasiassa kustantajien jäännöseriä, mutta myös postikortteja ja muita lahjatavaroita. Ensipainoksella on myös nettikauppa, josta voi tilata kirjoja, noudettavaksi tai kotiin kuljetettuna. Tilaus maksetaan tilisiirtona, jonka jälkeen kirja postitetaan tilaajalle. Mikäli tilauksessa on sovittu noudosta, pidetään kirjaa varattuna kymmenen päivää.

 

Ensipainos

Ensipainos

Haitpa kirjasi mistä tahansa, voi aina muistaa Jörn Donnerin viisaat sanat: ”Lukeminen kannattaa aina!”

 

Päivän kirja

Päivän kirja

-Nina


21.8.2014

Team City Challenge 16.8.2014

 

Varma tapa saada viikkojärjestys huomattavan sekaisin on mennä lauantaina töihin. Tämänkertainen suoritus sijaitsi Uittoyhdistyksen talolla Pispalassa viidettä kertaa järjestetyn Team City Challengen rastilla, jossa toimitin pääasiassa kuvaajan virkaa poikien hoitaessa tuomaroinnin ja ohjeistuksen. Rasteja oli ympäri kaupunkia yli 30, kaikki erilaisilla haasteilla varustettuja. Haasteiden sisältö paljastettiin reiluuden nimissä vasta kilpailun alkaessa.

 

Joukkueita oli neljästä sarjasta: Yleinen kilpasarja ja naisten kilpasarja sekä harrastesarja ja firmasarja. Kilpasarjoissa kisattiin kahden hengen joukkueissa ja muissa 2-4 hengen joukkueissa. Kilpasarjoissa nimensä mukaisesti otetaan kisa vähän enemmän tosissaan, kun muut sarjat keskittyvät pääasiassa hauskanpitoon. Kilpasarjalaisten tuli osallistua juosten tai pyörillä, mutta muissa sarjoissa TCC:n kisapaidassa sai mikä tahansa joukkue kulkea ilmaiseksi Tampereen joukkoliikenteen busseilla. TCC:n tavoitteena on herättää ihmisissä innostus liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen, mikä tuntuu onnistuvan ainakin tapahtuman suosiota katsoessa. Tapahtuma kun on kasvanut perustamisestaan asti vuosittain.

 

Kisojen osallistumismaksu sisälsi kisan itsensä lisäksi virallisen kisapaidan ja välipalatarjoilun rastien välillä sekä pääsyn jatkobileisiin ravintola Hulluun Poroon. Kilpailijoiden käytössä oli myös koko kisapäivän ajan Pyynikin Palloiluhallin pukuhuoneet ja suihkutilat, joissa oli tarvittaessa mahdollisuus käydä virkistäytymässä kesken kilpailun.

 

Meidän rastimme oli yksinkertainen pyörärata, kunnes osallistujille kerrottiin tämä pieni jippo, josta rata sai nimensä ”Stevie Wonder Trick Bike”. Rata piti ajaa läpi mustatuilla laseilla, kun joukkueen toinen jäsen ohjeistaa. Toinen jippo oli se, ettei omaa pyörää saanut käyttää, joten kaikkien joukkueiden suoritusolosuhteet olivat samanlaiset. Käytössä oli nimittäin Tampere City Biken tarjoama pyörä. Rasti avattiin kello kymmenen challengen alkaessa Pyynikin palloiluhallilta, jossa järjestettiin myös kilpailun finaali.

 

Rastillamme kävi päivän aikana parisenkymmentä joukkuetta, eli noin 80 henkeä. Rata oli rakennettu pujottelusta, tasapainoilusta kahden riman välissä ja lopussa piti napata mukaansa Näsijärvireitti-lipuke. Rata oli tarkoituksella lyhyt ja yksinkertainen, jotta vältyttäisiin ainakin suuremmilta vahingoilta.

 

Suoritusten taso vaihteli erinomaisesta ja sujuvasta hämmentävään. Ketään ei kuitenkaan jätetty pisteittä. Päivän aikana pistesaaliit vaihtelivat suoritusten mukaan kaikkea kahdesta kymmeneen, joskin täysiä pisteitä tuli vain yhden suorituksen verran. Pyörällä ajaminen sokkona ei selvästikään ole kovin helppoa.  Yleisimmät kuullut kommentit suoritusten alkaessa olivat ”Tässä ei ole käsijarrua!”, mutta hyvänä kakkosena tuli ”Muistatko sä kumpi on vasen?” Näistä jälkimmäinen sai aikaan hilpeyttä myös tuomariston keskuudessa. Suurimmalla osalla paikalle saapuneista kisaajista tuntui tosin olevan varsin hauskaa sarjasta riippumatta.

-Nina


Tampereen teatteri

 

Matkustaessa Tampereelle kulttuurinjanoisen kannattaa suunnata Keskustorin kupeeseen, jossa Teatteritalossa sijaitsee 11.8. avattu Matkailuneuvonta ja kulttuurimyymälä Aplodi. Matkailuneuvonnasta saa vihjeitä Tampereen kulttuurista ja nähtävyyksistä, samassa tilassa olevasta lipunmyyntipisteestä saa lippuja Tampereen Teatterin, Tampereen Työväen Teatterin, Tampereen Komediateatterin sekä Tampere-talon esityksiin ilman erillistä palvelumaksua. Kulkemismuodoksi Matkailuneuvonta suosittelee joukkoliikennettä, mutta omalla kokemuksellani Tampereen keskusta on myös käveltävissä tai pyöräiltävissä sujuvasti päästä päähän.

 

Massiivinen Teatteritalo hallitsee Raatihuoneen ohella Keskustorin näkymää. Ja miksikä ei, sillä Tampereen Teatterilla on pitkät perinteet, tänä vuonna se viettää 110-vuotisjuhliaan ja teatteritalolla itselläänkin oli viime vuonna 100-vuotispäivät. Vanha, sokkeloinen rakennus on täynnä tunnelmaa, tarinoita ja perinteitä. Tampereen Teatteri on luonteeltaan repertuaariteatteri, mikä merkitsee sitä, että ohjelmistossa on aina useamman tyylilajin näytelmiä.

 

Tampereen Teatteritalo on vaikuttava, Keskustoria hallitseva rakennus

Tampereen Teatteritalo on vaikuttava, Keskustoria hallitseva rakennus

Tampereen Teatterilla on kaksi varsinaista näyttämöä ja Kulttuurikahvila Kivi. Päänäyttämöllä on 450 asiakaspaikkaa, joista 130 parvekkeella. Tänä vuonna päänäyttämöllä on kolme ensi-iltaa, joista Villikalkkuna on pohjoismainen kantaesitys ja tulee ohjelmistoon 28.8. Broadwaylla valloittaneen näytelmän on suomentanut ja ohjannut Mikko Viherjuuri ja sen pääosissa nähdään Tuija Ernamo ja Heikki Kinnunen. 25.9. ensi-iltansa saa Anja Pohjolan tähdittämä, Kari Hotakaisen romaaniin perustuva draama Ihmisen Osa. Syksyn kolmas ensi-ilta on 90-luvulla yleisön suursuosikiksi noussut farssi Älä Pukeudu Päivälliselle, joka saapuu ohjelmistoon sopivasti pikkujouluaikaan 18.11. Pikkuhiljaa perinteeksi muodostuva Saiturin Joulu on osa ohjelmistoa jo kolmatta vuotta peräkkäin.

 

Päänäyttämölle mahtuu 450 katsojaa, parvekkeelle 130

Päänäyttämölle mahtuu 450 katsojaa, parvekkeelle 130

Pienemmällä, 230-paikkaisella, Frenckell-näyttämöllä jatkuvat pääasiassa esitykset kevätkaudelta, mutta mukana on myös yksi uusi ensi-ilta; Susan Hillin romaaniin perustuva jännitysnäytelmä Mustapukuinen Nainen, joka saa ensi-iltansa 5.9. Kevätkaudelta jatkuvia esityksiä ovat komedia Jatkuvaa Kasvua, trilleri Kylmä Murha sekä komediaa ja elokuvaa teatterin keinoin yhdistelevä Klassikot Lavalla-redux. Frenckell-näyttämöllä nähdään syksyn aikana myös useita vierailuesityksiä. Kulttuuriravintola Kivessä on 80 asiakaspaikkaa ja sielläkin järjestetään esityksiä ja tapahtumia.

 

Frenckell-näyttämön sisäänkäynti, näyttämölle mahtuu 230 katsojaa

Frenckell-näyttämön sisäänkäynti, näyttämölle mahtuu 230 katsojaa

Tampereen Teatteri on monella tapaa voimakkaasti paikallinen. Pääosa näyttelijöistä on pysyvästi Teatterin palkkalistoilla. Väliaikaravintoloita Tampereen Teatterissa on kaksi ja mahdollisuuksien mukaan niissä käytetään lähituotettuja ruoka-aineksia. Lavasteet tuotetaan Hatanpäällä ja puvustoa luodaan Teatteritalossa. Vaikka suuria lavasteita ei juuri voida käyttää uudestaan kokonaisuudessaan, materiaalit sekä muu tarpeisto ja puvut säästetään. Pienempiä esineitä voi käyttää useissa yhteyksissä ja pukuja vuokrataan. Pukuvuokraus on erityisen suosittua Wanhojen Tanssien aikaan, joskin hieman yllättäen erityisesti miesten keskuudessa. Ilmeisesti juhlan luonne on muuttunut aikojen saatossa siten, että naisten puvuista on tullut modernimpia, eikä vanhanaikaisille puvuille ole niin laajasti kysyntää.

 

Lavasteita Saiturin Jouluun voidaan käyttää jo kolmatta kertaa

Lavasteita Saiturin Jouluun voidaan käyttää jo kolmatta kertaa

Joka tytön unelmakaappi?

Pienempiä tarpeistoja ja pukuja säästetään myöhempään käyttöön. Onkohan tämä joka tytön unelmakaappi?

Erityisesti ulkomaisia turisteja ajatellen on mainiota, että syksyn kuluessa luvassa on tekstityksiä ainakin osaan näytelmistä. Tässä on myös esteettömyysnäkökulma, sillä tekstitys on tiedossa myös suomeksi. Esteettömyydestä puheen ollen, Tampereen Teatteri on rakennuksena vanha ja se näkyy erityisesti portaiden suurena määränä. Kuitenkin sekä Frenckell- että päänäyttämöllä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja aulasta pääsee kahvioon pyörätuolihissillä. Muita helpottavia tekijöitä on myös tarjolla, esimerkiksi lapsiperheen vanhemmat voivat lippuja tilatessaan varata ilmaisen lapsiparkin esityksen ajaksi. Lapsiparkki on käytännössä teatterityöpaja, jossa leikin avulla kehitetään luovaa ilmaisutaitoa ja vuorovaikutustaitoja.

 

Lapsiparkki sijaitsee teatterin harjoitussalissa, jossa harjoitusten lisäksi henkilöstöllä on viikoittain mahdollisuus osallistua joogaan ja pilatekseen. Henkilöstölle on tarjolla myös oma kuntosali. Hyvää kuntoa tarvitaankin, erityisesti lavastemiehille. Nimittäin turhaa sähkönkäyttöä lavasteiden siirtelyssä ei varsinaisesti edes tarvitse välttää, sillä siirrot tapahtuvat lihasvoimin ja teatterisalin mainiosta akustiikasta johtuen mikrofoneja ei tarvita kuin lähinnä musikaaleissa. Muut asiat, joita yleisö ei varsinaisesti esityksissä näe, ovat ne monet työntekijät, jotka toimivat lavasteiden takana. Lavastemiesten lisäksi näytelmän ulkoisesta ilmeestä vastaavat tarpeistonhoitaja, pukija ja kampaaja. Pukija hoitaa pukujen huollon ja nopeat vaihdot, kampaaja pitää huolen näyttelijöiden peruukeista sekä kampauksista ja tarpeistonhoitaja järjestää paikoilleen pienet tarpeistot lavasteiden vaihtojen yhteydessä. Järjestäjällä on pääasiallinen vastuu esityksen toimivuudesta, hänen tehtävänsä on antaa lähtömerkit ja tarvittaessa keskeytykset ja erityistarpeet järjestysmiesten kanssa.

 

Teatteritalon historiallisista tarinoista vaikuttavin lienee paikallinen kummitustarina, sillä Tampereen Teatterissa, kuten monissa muissakin teattereissa, on oma kummitus. Näyttämön yläpuolisella Huokausten sillaksi kutsutulla yhdyskäytävällä nähdään toisinaan utuinen harmaa hahmo. Tarina kummituksen takana on varsin surullinen, eihän positiivisia kummituksia taida ollakaan. Kansalaissodan aikana Teatteri toimi Tampereella punaisten päämajana ja yhden taistelun aikana muuan nuori, haavoittunut sotilas etsi turvaa Teatterista. Häntä ei kuitenkaan saatu hoidettua tarpeeksi nopeasti ja hän menehtyi haavoihinsa. Ilmeisesti nuorelle miehelle jäi selvittämättömiä asioita ja hänen henkensä kulkee edelleen teatterin käytävillä.

Teatterin aula

Teatterin aula. Tämä on luultavasti juuri se paikka, johon kummitustarinan nuori sotilas tuli etsimään turvapaikkaa.

-Nina


27.8.2014

Lähdetään keikalle?

Tampere on mainio paikka suunnitella myös musiikillista korkea- ja populaarikulttuuria. Korkeakulttuuriset kokemukset sijoittuvat pääasiassa Tampere-taloon, jonka tarjontaan mahtuu kaikkea filharmonisen orkesterin konserteista, oopperaan ja vieraileviin tähtiin. Vierailevia tähtiä esiintyy laidasta laitaan, sisältäen konsertteja, tanssiesityksiä, stand upia ja niin edelleen. Tänä syksynä on tulossa ulkomaista antia ainakin Elvis Costellon, Cirk La Putykan sekä Brit Floydin esitysten muodossa. Lähes kaikille Elvis Costello on varmasti tuttu, mutta Cirk La Putyka ja Brit Floyd saattavat olla vieraampia.

Vilkaistaanpa näitä vähän. Cirk La Putykan show Slapstick Sonata yhdistelee Mozartin sonaatteja mykkäelokuvien aikaiseen slapstickiin. Tiedossa on siis jännittävä yhdistelmä klassista musiikkia, komediaa ja akrobatiaa. Brit Floyd, kuten vähän nimestä saattaa päätelläkin, on musiikillinen kunnianosoitus legendaariselle Pink Floydille valo- ja lasershow’n kera. Lavalla nähdään kolmetoistahenkinen bändi, joten odotettavissa on massiivinen ja varmasti näkemisen arvoinen esitys.

Vähän matalampaa kulttuuria Tampereella tarjoilevat useat klubit. Tampere-talolta kohti Hämeenpuistoa lähdettäessä ensimmäisenä tulee vastaan Tullikamarin Pakkahuone ja sen pikkusisko Klubi. Tullikamarin Pakkahuone on palvellut kulttuurinjanoisia asiakkaitaan kohta kolmen vuosikymmenen ajan. Keikkojen lisäksi Kulttuurikeskuksessa järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tullikamari osallistuu muun muassa Tampereen Teatterikesään sekä Tampereen Lyhytelokuvafestivaaleille. Luonnollisesti musiikilliset tapahtumat, kuten Lost In Music, Tammerfest ja Tampere Jazz Happening rantautuvat myös Tullikamarille.

Keikkapaikkana Tullikamarin Pakkahuone on varsin monipuolinen ja soveltuu niin akustiselle kuin sähköisellekin musiikille. Lisäksi suurempien tapahtumien yhteydessä voidaan väliseinä Pakkahuoneen ja Klubin välistä avata, jolloin käytössä on yhden sijasta kaksi lavaa. Klubi on tunnelmaltaan intiimimpi ja soveltuu mainiosti pienempien keikkojen paikaksi, mutta tällöinkään ei ole rajoituksia siinä, minkälaisia yhtyeitä lauteille nousee. Tämän syksyn aikana luvassa on kaikkea doom metallista elektroniseen musiikkiin ja sieltä vielä syvälle psykedeliaan. Seuraava oma kohteeni Klubilla on Monsters Of Pop –tapahtuman perjantai-ilta 12.9. Tuolloin lauteille nousee hieno valikoima pohjoismaista indiepopia norjalaisen Electric Eyen, kotimaisen Sin Cos Tanin ja ruotsalaisen Jennie Abrahamsonin muodossa.

Seuraava keikkaetappi löytyy aivan toimistomme vierestä Tammerkosken rannalta. Astetta rokimpaan settiiin keskittynyt Jack The Rooster tarjoilee keikkojen lisäksi varsin tuntuvan valikoiman tulista ruokaa burgereista pastaan ja salaatteihin. Luonnetta on ruuassa tarjolla ainakin yhtä paljon kuin miljöössä itsessään. Show Case –iltojensa ansiosta Rooster on ihanteellinen keikkapaikka pienemmän mittakaavan bändeille, joita Tampereella on varsin mittava määrä. Näitä auttamaan Rooster järjestää vuosittain Kukkona Tunkiolla –kilpailun, jonka voittajalle on luvassa palkintojen lisäksi paljon mainetta ja kunniaa. Bändeille itselleen parasta lienee kuitenkin rakentavan palautteen saaminen.

Pienempiä keikkapaikkoja on Tampereella pelkästään keskustan alueella huikea määrä ja soveltuvat erinomaisesti paikallisille bändeille ponnahduslaudaksi kohti isompia lavoja. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Amadeus Tammelassa, jossa joka keskiviikko tarjolla on vaihtelevaa rock-henkistä materiaalia. Ja pääsykin on vapaa, joten oikeastaan mikään ei ole hyvä peruste jättää menemättä. Rautatieaseman kupeessa sijaitseva Dog’s Home puolestaan keskittää ohjelmansa viikonloppuihin, ja meno on sielläkin enemmän tai vähemmän rock.

Kaikki keikat eivät suinkaan ole musiikkia, vaan sekaan mahtuu muun muassa stand upia ja improvisaatioteatteria, kuten esimerkiksi irlantilaispubi O’Connell’s ja Kulttuuritalo Telakka osoittavat. Joka torstai O’Connell’sin lavalle ilmaantuu esiintyjiä, joiden ohjelma painottuu verbaalimpaan ilmaisuun ja perjantai on pyhitetty musiikille. Telakalla puolestaan on oma pieni teatteri.

Pidemmälle keskustaan heilahtaessaan törmää jälleen sympaattisiin rokkibaareihin: Dorikseen ja Henry’s Pubiin. Molemmat tarjoavat mainiot puitteet hieman erilaisille bändeille. Doris on hieman raskaammin suuntautunut ja siellä järjestetään keikkojen lisäksi teemallisia klubi-iltoja, kuten Bella Mortea, jossa Tampereen mustiin pukeutuva kansanosa lienee oikein kotonaan. Henry’s Pubin elävän musiikin tarjonnat ovat pääpiirteissään sunnuntaista torstaihin.  Maanantain Mike’s Monster Jam on Tampereen aktiivisin jami-iltama, jolloin oikeastaan kuka tahansa voi tarttua soittimeen tai mikrofoniin, nousta house-bändin kanssa lauteille ja olla hetken oman elämänsä rokkitähti.

Kohta legendaksi luokiteltava YO-talo on ollut ympäristönä stand upille, klubeille, diskoille kuin elävällekin musiikille genrestä riippumatta. Kevyempää ohjelmistoa edusti keväällä järjestetty Valoa-festival, jossa tutustuin muun muassa Iisaan, alternativempaa materiaalia on puolestaan odotettavissa lokakuussa kun taas saa eksyä musiikkiin esimerkiksi psykedeelistä rockia Hopeajärven parissa. Tähän väliin mahtuu jos jonkunlaista soittajaa, Olavi Uusivirrasta (pop), Machinae Supremacyn (SID-metal) kautta Elonkerjuuhun (neo-folk). Itse suuntaan YO-talolle heti ensi viikolla kun brittiläinen goottirock-kokoonpano Die So Fluid rantautuu Tampereen kamaralle.

Punkimman kansanosan toinen olohuone lienee vähän kauempana keskustasta, tarkemmin sanoen osoitteessa Pispalanvaltatie 39. Siellä sijaitsee ehkä Tampereen alternativein keikkapaikka: Vastavirta. Vastavirralle voi mennä oikeastaan kuka tahansa ja ei silti sovi kaavaan, pääasiassa koska kaavaa ei ole. Lauteilla on käynyt bändejä räkäpunkista death- ja thrashmetalliin. Oikeastaan kaikki noiden väliltä käy. Tai niiden kaikkien yhdistelmä kelpaa yhtä hyvin. Tarjontaa voisi luonnehtia monipuoliseksi raskailla mausteilla.

Toisessa päässä Tamperetta, Hervannassa, sijaitsee hämyisen viihtyisä Varjobaari, jossa joka viikonloppu on tarjolla livemusiikkia, useimmiten jopa vapaasti sisään käveltävissä. Musiikissa genret vaihtelevat raskaahkon puolella, mutta ohjelmistoon sopii myös improvisaatioteatteria, visailuiltoja ja teekkarien rientoja.

Vastavirta ja Varjobaari ovat onnistuneita esimerkkejä siitä, että aktiivista keikkaelämää kannattaa hakea muualtakin kuin vain keskustasta, vaikka se keskustassa on vilkkaimmillaan ja kaikkien paikkojen läheisyydessä on myös kaupunkipyöräpysäkki. Syrjäisestä sijainnistaan johtuen Vastavirta ja Varjobaari eivät ole kovin helposti saavutettavissa kaupunkipyörällä, mutta kumpaisenkin liepeelle kulkee useampi joukkoliikenteen bussi, joita menee keskustan joka kolkasta molempiin suuntiin. Joten joko mennään?